IRC-Galleria

Exät.
Jaa, vaikea aihe, mutta puhuttava sellainen.
Kyllä niitä exiä itselläni riittää ja mietin, kuinka monen kanssa tulen toimeen.

Nyt kun mietin, tässä koulujen vaihtumisen aikaan en ole exilleni puhunut, mutta siihen tuli aikanaan ratkaisu. Voin sanoa, että tulen melkein kaikkien kanssa toimeen. (En nyt rupea mainitsemaan ihmisiä tai lukuja, mutta kyllä niitä riittää.)

Toisaalta tuli juuri mieleen muutamat exät, joten kanssa en voi tulla ollenkaan toimeen. Yleensä se johtuu siitä, että suhde on kaatunut arvostuksenpuutteeseen tai vastaavaan, kuten jatkuvaan äkäisyyteen, käyttäytymiseen tai masennukseen johtuen. Eniten ehkä huvittaa se, etten existäni mielellään lausuisi pahaa sanaa, vaikka kuinka vituttaisi. (Kyllä, minä kriittisesti valitan. Erona on se, että puhun faktaa, enkä haukkumalla hauku etsien vikaa, joka on oikeastaan ihan eri syistä johtuvaa... Toisille nauraminen ja sonnan vääntäminen on minusta säälittävää :/)
Esimerkiksi juuri sellainen, että jakelee kavereille tietoja siitä, millainen ihminen ( Oli se sitten paskiainen tai kusipää) on, koska voin sanoa, että jokaisessa suhteessani on ollut myös kruunaavia hetkiä.

Mutta, nyt itse asiaan. Yleisimmät erot olen tehnyt minä, mutta sitten sen takia juuri saan itse kuulla kaiken negatiivisen melkein samalla viikolla. Vuosia takaisista suhteistakin kuulen vielä juttuja. Viimeisimpiä kuulin viime ja sitä edellisellä viikolla. Olipas hauskaa, mutta päätin jättää asian sikseen ja vetäydyin hommiin.

Toisaalta, vaikka kuinka ihmiset sanovat: ''elä välitä siitä, se ei ollu sun arvoinen ihminen'', ei sitä voi olla ajattelematta, miten paljon suhteissa sattuineita väärinkäsityksiä PAISUTELLAAN. Kyllä, se on sontaa. Sitten se sama asia, miten minulle on kehuttu itseään, miten luottamuksellinen ja salaisuuksia pitävä ihminen tämä vastapuoli on. Ei mene kauaa eron jälkeen kun jutut ja solmut leviää ympäristöön -_- Vaikka luulisi juuri, että suhdeasioita ei pitäis sotkea koulun kanssa. (Olen tehnyt sen virheen, ei ole mukava tunne se... :( )

No mutta, kuinkahan moni oikein uskoo tai ajattelee täten, miten tyhmää on levittää parisuhdesalaisuudet/muut häpeälliset asiat etiäppäin heti kun ero tulee? Täten näinä perusteina voisin uskoa tähän ns. ''exävihaan'', mutta pyrin aina eroamaan frendinä. Toisaalta, sehän riippuu kokonaan, miksi ero tulee... En haluaisi pahan käsittelyn jälkeen erota frendinä ^^''


Mutta joo, en pyydä kenenkään samaistumista.
Mielipidejuttuja.

Haaalleeluja!
Nyt on ollut viimeaikoina suorastaan positiivisen hyvä olla!
Olen ottanut todellakin itseäni niskasta kiinni ja panostanut juttuihin, joita teen.

Olen korjannut kesälomalta jääneitä asioita todella paljon ja korjannut oman kuvani sitten kakkoslukuvuoden aiheutuneiden angstipurkauksien takia. Olen siis taas samalla viivalla, mitä ennen olin :)
Tunnen oloni tasapainoisemmaksi kuin ennen.

huh, se tuntuu hyvältä =w=
Top-jaksokin on lähtenyt jo aivan loistavasti käyntiin! Materiaalit ovat tulleet ja olen animoinut parissa päivässä jotain 5 animaatiota c:

Jesh x3
En voi sanoa kuitenkaan, että aivan suosikki animointi on tämä, sillä en voi oikein irroitella. Mutta, eipähän ole ollut ongelmia c: Tykkeen kovasti! Kyselin jo ääninäyttelyyn ihmisiäkin. Enää pitää löytää 2 ääninäyttelijää c:

And now, hands.
Kävin tässä todellakin lääkärillä ja fysioterapeutilla tutkituttamassa käteni. Tukia, uutta välineistöä ja siteitä luvassa. Tukiteippiäkin löysin tarpeek vaatiessa c:

Mitään erikoisempaa eivät osannet sanoa tähän asiaan, mutta kuulemma aika harvinaisia kipuja minulla -sanoi siis fysioterapeutti :I
Noh, en minä kauaa jaksa nurehtia kivuista kotona, sillä tiedän, miten korjata ongelman. Välineistä mainitkinkin jo. Näppis ja hiiri uusitaan jossain vaiheessa. c:

En malta odottaa. Tämä näppis on niin jäykkä, etten kummastele, vaikka sormet katkeis painaessa x3
Noh, näillä nennään c:

Hihiih, oli muute kiva tää ensimmäinen koulupäivä x3 oli suorastaan ihanaa saada haleja, pusuja ja iloisia ''katiii, kattsuuu, kageeee!''- kiljahduksia. Ihan melkeinpä kaikilta aloilta näin kaikkia frendejä, mutta kuvallisen tyypeistä ei paljoa vilahduksia näkynnä. Harmillista.. Ehdin vähän moikata heitäki, mutta tarkalleen ei heitä näkyny ku kolmisen kappaletta ;'C nnoooh, pieniä graafisia odotetaan onnella tutor tovereiden kanssa x3 meidän pikku mussukat, aijai <3 huomenna pitäski laittaa tutor vaatteet päälle ja laittaa gra 13 lappunen ilmaan x3 tuitui. Kierrellää ehkä koulu läpi, ehkä okua jonku verran... Ei viel tietoo. Mut tosi ironista kyllä, ettei graafisten uusi ryhmänohjaaja tiä melkee mistää mitää x3 minä sain hoitaa ehdotukset, suunnittelun ja listauksen :3 ei paha homma, tykkään olla järjestelmällinen. x3 noh, huomenna saa nähä kui käy c: yllättäen myös top-jakson paikka selvisi ja saan jälleen animoida. Aloitin jo tänään, vaikkei keskustelua ole edes vielä käyty x3 hihihihihiih x3 ajoissa olen sitten. Eikä haittaa, vaikka menisi uusiksi, onpahan jottain tekemistä ja haastetta tälle kehitykselle~

Vau, tämä lomahan meni nopeasti!
Ei siinä mitään. Odotan, että pääsen takaisin kouluun.
Tekemistä tulee olemaan ja kunnolla. Opettajat ovat tehneet nyt uusia järjestelyjä koulussa, koska uusi lauma pikkuisia graafisia tulee opiskelemaan x3

Olen ehtinyt osan kanssa jo tutustua, mitä ryhmässä juuri nyt on. Todella mukavan tuntuisia ovat nämä uudet pikkuiset <3

No mutta on heissä ongelmakin :/ Se, että nyt kukaan muu kuin minä meistä vanhemmista opiskelijoista ei saa jäädä koululle.
Ai miksikö vain minä jään, jos tiloista on puutetta?
Koska minä en simppelisti voi lähteä minnekkään. Olen alaikäinen, eivätkä vanhempani perusta matkailuista vieraille paikkakunnille, eikä Outokummusta löydä mitään alaani osuvaa -__- Pieni kylänretu on tämä.

Olen tavallaan onnessani siitä, että saan olla koululla. Saan animoida, eikä tarvitse miettiä hater-puoluetta. Toisaalta tässä on myös huonot puolet.. En toivo näkeväni koululla tiettyjä pysyviä ihmisiä. Toisaalta, nämä ihmiset pysyttelevät alakerrassa, minä yläkerrassa. Siinä mielessä olen erittäin tyytyväinen. Olisi tässäkin hommassa mukavaa, jos kuitenkin olisi työpari, kuten viime TOP-jaksossa ;__; PEKKAAA!!!

Noh, katsellaan mitä uudesta lukuvuodesta tulee ^w^
En malta odottaa sen alkua !!!! ♥

Okei, mietitääs tuas vakavia...
Tässä ihan lähipäivinä tuli useaan kertaan uutisraporttia siitä, kuinka nykynuoret tulee elää nykypäivänä yli 100 vuotiaiksi. Sinääsä mua huvittaa tuo ilmoitus, sillä vaikka tollane raportti ja tulos on tehty, varmaa ovat raportoineet myös siitä, kui huonokuntosii myö nykynuore/nuoret aikuset ollaan. Koska meillä on läppärit, pöytäköneet, padit, kaikenmaan iphonet ja tämmöset, mitkä pakottaa oikein pysymään paikallaan ja vääntämään niskaa tai selkää naputteluasennoillaan ja seurauksena ovat niska, selkä yms. Nivelvaivat. Lisäkse, että nykyää masennusjutut on noussu pinnalle, mietityttää mua. Masennuslääkkeitten löytäminen on vaikeeta, eikä varmaa heti osu oikeet pillerit kohalle. Voi mennä useempi vuos löytäessä pillereitä ja sitku ne löytyy, niitä pitää aktiivisesti syyä. Lääkkeet lisää painoa ja aiheuttaa muutaki muutoksii kun vaa aivojen lepyttelyn... Josme todella elettäs 100-120 vuoteen asti, mahtais varmasti kaikki olla kankeeta... Kui moni huutas selkäkipujenki kaa ''plz, kill me!'', koska ne kivut tulee muutenki vanhetessa... Miettikkee jos 20 vee alkaa saada jo kaameita selkäongelmia työskentelyn takii ja saa syödä kipulääkkeitä koko ikänsä, eikä ne kivut lähe vaan lisääntyy kehon haurastuessa ._.''

joo jes.. Nyt se on kakistettu. Häirihti. Suunnattomasti.

Kui moni oikei sydäntään kuulee ja itkee? Kui moni oikee yrittää, yrittää ja tosissaa? Kui moni oikee haluaa vetää päähän viinaa! Olenko mä yksi niistä, kaikki perään huutaa? Haluanko todella? En, se ei mua piinaa. Odotatko uutta? En sitä tiedä. Haluut jotain minusta, tukehdu vain sätkääs. Yritä uudestaa, yritä ees tosissaa. Ulkonäkös uhalla et mua huijaa! Pelkkä kuori päälläs, sisälläs on tyhjää! Merkkivaatteet, meikit ne peittää sua ittees. Kui sä sit kehtaat? Jauhaa vielä sontaa! Joka viikko uutta, millo tää loppuu? Ei tää mua haittaa, en itekkää oo viaton. Myönnän virheet nykyisin, ennen sekin evättiin. Pelkoa en kaihda, pelkään jokapäivä.

Niin, mietin tässä tätä minun piirtämis mahdollisuutta. Olen aina saanut hyvän piirtäjän arvon, vaikkei intse pidä itseäni kovinkaan kummoisena. En sanoisi itseäni edes taitelijaksi, muttei se ole se pointti. Minulla on kammottavan kovia kipuja piirtokäden kämmenessä, ranteessa ja se kipu leviää aina ihan joskus kyynärpäähän asti. Kyrsii kun en kummemmin osaa lähteä tutkimaan ongelmaa, sillä siinä on kerran jo todettu rasitusvamma ja mahdollinen tulehdus, joka on kestänyt jo ilmeisesti kohta viisi vuotta, eikä pääse paranemaan. Näissä tunnelmissa voin sanoa, että pelkään piirtämistaitoni katoamista. Että menetän sen pian kokonaan, eikä minua tee mikään muu onnellisemmaksi kuin piirtäminen ja animointi... Jes. Näinhän tää jatkuu. ):

Mietiskellyt sitä, niitä vanhoja, niinhän?
Leikki mulla, teki minusta oudon, heikon, vihaisen.
Ei positiivisia sanoja, vaan vihaa, arvuuttelua.
Kuka mua silloin auttoi? Muutamaa muu, en nimiä tiedä.
Koin vihaa, purkanut en jaksanut. Liian heikko, sydän on tyttären.

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Istuin siellä, vihaa pohdin. Istun vielä, perille pääsin.
Löysin rauhaa, hiljaista, todella hiljaista.

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Kattaa hiljaisuus nyt kaiken, viimein ymmärrän vapauden.
Ehkä sisällä seinien piilossa kyhnötän, ehkä vapaana pihalla liitelen.
Kuka tietää, kukapa ei?

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

En halua sitä takas, otan sen minkä haluan.

Haluan rauhaa, sellaista hankin. Aikaa säädin, kotiin pääsin.

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

En ole vihainen sille tai tuolle, säälin sitä eniten.

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Haluan-
••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Odotan, saan ja rauhoitun. Lopussa kiitän, en odota tai vaadi mitään.

Nyt olis käytännössä ihan sama, kuka mut pois veis tästä kaupungista...

Mie menetän pääni täällä..