IRC-Galleria

KaappiM0rso

KaappiM0rso

Nuku rauhassa ikuista untasi meidän kaunis enkelimme <3 25.9.1996-22.9.2013

tein sen !Keskiviikko 18.07.2012 16:53

Hetken jo pelkäsin, että kusin koko jutun. Epätoivo, ahdistus, pelko, mutta enää ei mitään niistä! Enää vaan odotan ja toivon, että selviin. Nyt se on totta, muutto Porvooseen, uusi elämä ja uusi minä. Enää ei tarvii kestää tätä paikkaa, ikäviä ihmisiä, jotka luulee tietäväsä musta jotain. Joku vois sanoa, että pakenen tätä kaikkee, niin kai mie sitte teen, mutta mulla on oikeus olla vapaa ja elää oikeesti. Enää kukaa ei pysty tukehduttamaan mua mun menneisyytee. Se, että oon päässy tähän pisteeseen on taas yks ihmeistä, ainakii mulle.

...ja näin jokapäiväinen selviytymispakko muuttui selviytymystahdoksi.

jos vain voisin..Keskiviikko 18.07.2012 05:38

Miks en voi unohtaa? Palaan vaan sen kaiken vanhan luo mielessäni, häpeä asioita, joitan en saa tekemättömäksi, vaikka kuinka haluaisin. Olin typerä silloin, mutta olenko nyt sen viisaampi..?

SE O PETRIII !!!Sunnuntai 15.07.2012 03:11

HUH ! Oli kyllä sellanen meno, että oksat pois :--D Kurkku on sen olonen, et huudettu on, jalat kuolee, päätä särkee ja vaatteet/hiukset/vittu ihan kaikki on shampanjassa. Ja en ymmärrä, että pieni munaset miehet innostuu esittelemään kaluaan ? Mikä idea on tunkea eteen ja yrittää kiivetä lavalle alasti ? :--D oli sekii kyl tavallaa hauskaa xDD

tylsyyden karkoitus !Lauantai 14.07.2012 14:58

Koht Pioneereille kanssa Humalaisen Morsoveljeni !

MÖKILLÄ !Sunnuntai 08.07.2012 01:40

Mökkielämää... Tappelin aika päivän nettiyhteyden kaa ja sitte muunsin puhelimesta modeemin :---D ja nyt ulkona dataamas, mojito lonkero, musiikkia, facebook ja maailman parasta viihdettä eli stream c: ainii ja alastomia miehia vesihiihtämässä tossa about 20m päässä :---D käy tää näinkii xd
En tiedä tosiaan mitään. Se on ehkä ihan hyvä. Ei mun juuri nyt tarvitse. Voin vaan olla ja ottaa ilon irti hetkestä. Rauhottua. Hyväksyä sen, että hyviä asioita tapahtuu ja olla onnelinen niistä. Puolenyön aikaan kiertäessäni ravirataa ympäri sellaisen ihmisen kanssa, jolle en ollut edes ennen puhunut heräsin siihen todellisuuteen, että olin oma itseni. Kyllä, sanoin typeriä asioita, mutta se taisi vain naurattaa tätä uutta tuttavuutta, joka vieressäni kulki. Aika kului tosi nopeasti, vaikka olisin juuri silloin halunnut kellojen pysähtyvän. Yleensä mua ahdistaa hiljaisuus jonkun seurassa, on sellainen pakottava tarve sanoa jotain. Niin se nytkin ahdisti, mutta ei niitä sanoja aina tarvita. Joskus voi vain katsoa kaunista kuutamoa, se puhuu puolestamme.

Mun piti aina välillä tarkistaa kenelle oikein puhuin, oliko siinä oikeasti se ihminen mitä luulin. Ja siinä oli. Sain nauraa sydämmeni kyllyydestä, ei kenelläkään voi olla niin täydellisenkieroutunutta huumorintajua. Yleensä mua jännittää tutustua uusiin ihmisiin, ei kuitenkaan paljoa, vain vähän, sopivasti. Kävellessäni sovittuun paikkaan pääni oli tyhjä. Mikään ajatus ei mahtunut sinne. Olisin halunnut ajatella ja muistaa jälkeenpäin mitä ajattelin, mutta ajattelemisesta ei juuri silloin tullut mitään.

Kellon tuntiviisari lähenteli jo yhtä. Lähdimme kävelemään viel kylällepäin. Yritin puhua jotain, mutta hiljaisuus tuntui paremmalta. Mietin kuitenkin kokoajan, että pitäisi sanoa jotain. Ehkä hän halusi minun olevan hiljaa, ehkä hän ei jaksanu enää puhua, ehkä, ehkä, ehkä... Voin vain arvailla. Oletin hänen lähtevän omille teilleen kääntyessäni kotikujalleni. "Meet sie nyt johkuu vai tuut sie...", yritin kysyä, mutta vastaus tuli ennen kuin sain kysyttyä kysymykseni. "kai mä voin sut kotiiki saattaa". Kävelimme keskeltä risteystä. Ei autoja missään. Koko Kausala oli täysin autio. Tulimme taloni kohdalle. Hetken mietin, mitä nyt tehdä ja sitten halasin häntä. Kiitin häntä ja sanoin, että mulla oli ollut tosi hauskaa. Hetken hän katsoi ihmeissään. Teinkö virheen? Ei olisi pitänyt halata, älä käsitä väärin. "Ei mitää, nähää taas sit ku tuun käymää täällä", hän sanoi. En tiedä hymyilenkö, ainakin minun olisi pitänyt tehdä niin.

Päivä oli pelastettu. Istuessani junassa oloni oli omituinen. Vähän surullinen, kuuntelin niitä biisejä joita olen yrittänyt olla kuuntelematta. Olisin kaivannut piristystä, ja piristystä sainkin. Jälleen kerran, nämä ovat suuria asoita henkisesti pienelle tytölle.
Kiitos, u make my day.

KIINAN KIITÄJÄ !Keskiviikko 04.07.2012 01:14

Juu elin sellasessa uskossa, että 4-tahti on vaikea virittää. Totuus on aika toinen :DD Revin vaa penkin irti Oirionista ja silmiin pisti CDI-boksi. Mietin hetken ja sitte otin ruuvimeisselin kauniiseen käteeni ja käänsin ihan pikkusen vaa boksin ruuvia... Mitään muuta sille alumiini kasalla (= orionille) ei tarvinnu tehä :DD Nyt enää yritän saada siihe vääntöö lisää, sitte oon tyytyväinen... tai siis niin tyytyväinen ku kiinan ihmeesee voi olla :dd













Okei, on se silti vaan niin 4-tahti ja laiska ku mikä mut kyllä sillä eteenpäin pääsee.. joskus

WOAAAH !!!Tiistai 03.07.2012 22:52

Yleensä hoidan kaikki tilanteet LAIKA BAUSS !! mut sitte ku vastaan tuli itse BAUSS aka ColorHammer ni ei mennykkää niin ku elokuvis :DD

!Tiistai 03.07.2012 02:22

no juuhMaanantai 04.06.2012 22:02

hävettääkö edes ku tajusin et oon hehkeenä Justimus Juhon fb profiilikuvas ccc; siel nii huudetaa rivis Annin ja Pinjan kaa xd