IRC-Galleria

Sitä sanotaan että elämässä ei ole mikään muu pakko kuin verot ja kuolema. Olen itsekin ollut aina sitä mieltä, mutta kun sitä tarkemmin ajattelee niin mahtaisko se olla ihan noinkaan.
Mulla on ainakin joitakin asioita, jotka tuntuu olevan kertakaikkisen pakko.
Suurin pakko taitaa olla tämä laulaminen. Laulajaksi pääseminen. Idols ei mulla onnistunut tänä vuonna, ja toisaalta tekisi mieli yrittää uudestaan seuraavalla kerralla. Mutta toisaalta kun nyt näki mitä se on, en tiedä miten suuri kunnia se olisi. Onhan se niin kaupallista liukuhihnahommaa. Siltihän siinä saisi lauleskella ihmisille.
Bändihommat on vähän jumiksissa, katsotaan nyt mitä tapahtuu. Jos tuosta ekasta yrityksestä ei tule mitään, niin uudestaan vaan. Pakko sen on siitä jotenkin lähteä, tavalla tai toisella. Ja tuossahan se pakko tulikin.
Toinen pakko on nuo eläimet. Nyt on kaksi kissaa, kaks gerbiiliä ja pupu. Ei niitä ilman vaan voi olla. Kuulin huhua että siinä koulutuksessa johon haen keväällä ja joka alkais ens syksynä, alkaa navetta- ja sikalatyöt kuudelta aamulla siellä harjotustilalla. Selkäni ei välttämättä kestä, enkä tiedä päästäkään, mutta mitäpä sitä ei tekisi saadakseen olla eläinten kanssa tekemisissä. Pakko.
Tänään illemmalla olisi työhaastattelu ja huomenna toinen. Pidelkää peukkuja, työt olis tarpeen nytten.
Kaikenkaikkiaan on ihan ok olo ollut ilman lääkkeitäkin, ja hetkittäin tunnen itseni jopa ihan onnelliseksi. =oD Toisin sanoen että eihän tässä nyt mikään niin kauhean huonosti ole, suurin osa asioista menee ihan hyvin ja nekin jotka ei mene niin hyvin, laitetaan menemään ennemmin tai myöhemmin.
No johan tässä taas tulikin.