IRC-Galleria

Blogi

« Uudemmat - Vanhemmat »

Elämää MichiganissaTorstai 05.04.2012 02:39

Tullessani tänne huomasin muutamia asioita, jotka ovat hieman erilaisia kuin Suomessa on. Ruoka on todella huonoa ainakin koulumaailmassa, autot ovat jäätävän suuria ja ihmiset ovat erittäin tekopyhiä.

Itselleni oli outoa aluksi tottua amerikkalaiseen "What's up?" kulttuuriin, jolla ei perinteisesti edes haluta tietää kuinka sinulla menee, se vaan kuuluu heittää joka väliin ikään kuin ensimmäisenä fraasina mitä puhutaan kellekkään.

Laihduin ensimmäisten viikkojen aikana useita kiloja, koska ruoka oli mielestäni ala-arvoista roskaruokaa. Nyt en enää ihmettele ollenkaan miksi amerikkalaiset ovat niin ylipainoisia ja kuolevat paljon aikaisemmin kuin suomalaiset keskimäärin.Nyt olen hieman tottunut jo syömään paikallista ruokaa, mutta edelleen karsastan uppopaistettuja ruokia ja ranskalaisia ynnä muuta mössöä. Koska ruoka on huonoa mielestäni täällä, se aiheutti minulle tarpeen kuntoilla, koska en halua lihoa täällä ollessani muodottomaksi möntiksi. En ole ennen reenaillut salilla tms. mutta nyt aloin tekemään sitä ja olen pysynyt ihan hyvässä kunnossa täällä.

Bensan hinta on edelleen Suomeen verrattuna todella halpaa, vaikka paikalliset narisevat täällä, että on kallista. Yksi gallona=3,75 litraa Regular -bensalaatua maksaa noin 3.97 $. Vastaava määrä 95-bensaa on Suomessa noin 6,5 $. Kertoessani tästä paikallisille he sanoivat, että tuollainen hinta aloittaisi vähintään sisällissodan Yhdysvalloissa. He ihmettelivät aika tavalla kuinka noin paljon voi bensa ylipäätään maksaa.

Täällä Finlandia Universityssä urheilu on todella suuressa merkityksessä ja yli puolet opiskelijoista urheilee jossain Finlandia Lionsien joukkueissa jotain lajia. Itse tyydyn vain omatoimiseen kunnon ylläpitoon. Seurailen kuitenkin mielelläni paikallisia jääkiekkomatseja, korispelejä, sählyä ja muita pelejä sikäli, kun aikaa on. Elokuvissa olen pari kertaa myös käynyt ja tuntui aika samalta olla täällä katsomassa elokuvia kuin Suomessakin.

Suomalainen kulttuuri on täällä Copper Countryn alueella Michiganissa hyvin vahva. Hancokcin väestöstä alunperin suomalaisia oli noin 60 %. Tämä näkyy monien liikkeiden suomalaisina niminä ja katujen nimet ovat edelleen suomeksi myös. Jotkut vanhemmat ihmiset osaavat vielä puhua suomea, nuoremmat eivät enää. Suomen kulttuurisiteitä kuitenkin vaalitaan täällä hyvin ahkerasti. Esimerkiksi Heikinpäivänä täällä pidetään suuret karnevaalit, jolloin muistellaan suomalaisia sukujuuria ja järjestetään monenlaista tapahtumaa. Oli esimerkiksi näytelmä Lallin kohtalosta Köyliöjärven jäällä.

Alueena tämä Michiganin osavaltio on todella kaunista ja vastaa luonnoltaan etelä-Suomen aluetta. Talvet ovat talvia täälläkin, lunta on ollut runsaasti ja muutenkin tuntuu, että kotona olisi. Nyt huhtikuun alussa on lehdet jo hiirenkorvilla puissa ja aurinko paistaa, eikä luntakaan ole ollut enään kolmeen viikkoon. Matkailu tuo yhä suuremman osan tämän alueen tuloista ja se on voimistumassa edelleen. Kaivos, joka alueella ennen työllisti satoja ihmisiä on suljettu ja muutenkin seutu on taantuvaa. Muuten todella hienoa paikkaa. Löytyy hienoja laskettelurinteitä ja muuta nähätävää. Itse moottorikelkkailin talvella lähiympäristöissä ja katselin maisemia. Olisin voinut kuvitella olevani jossain Hämeen alueella Suomessa, niin tutun näköistä oli.

Amerikassa...Torstai 09.02.2012 07:35

Jahas. Nyt onkin aika pitkä aika kulunu siittä, kun viimeksi oon tänne kirjotellu. Pitää taas alkaa käyttään tehokkaammin tätäkin somea.

Nyt olen tällä hetkellä vaihdossa Yhdysvalloissa, Michiganin osavaltiossa, Hancockin kaupungissa. Opiskelen yrittäjyyttä ja jotamista täällä Finlandia Universityssä.

Talvi täälläkin on, kuten Suomessa, mutta paljon leudompana onneksi. Opiskelurytmiin on alettu tottua ja opiskelu sujuu. Mitään opiskelijakulttuuria täällä ei ole niin kuin Suomessa. Urheilu on täällä pääroolissa kaikessa. Kukaan ei tunnu osaavan juhlia kunnolla. Keskiviikkobileitä ei tunneta ja kova meininki tarkoittaa maksimissaan 6 pulloo keppanaa. Aika säälittävää... Oon yrittäny näyttää niille mallia vähä kuinka Suomessa vedetään :)

Oon nyt ollu 4 viikkoa täällä ja vielä pitäs Vappuun asti olla. Välillä pitäs kyllä päästä vähän maatakin kiertään, saa nähdä mitä siittä tulee kevättauolla.

Opetuksen taso on huomattavasti matalemmalla, kuin Suomessa ja yleistiedot opiskelijoilla ovat todella huonot. Yliopistossa on jopa 18-vuotiaita, kun täällä valmistutaan vuotta ennenpää ylioppilaiksi, eikä armeijaa tarvitse käydä ollenkaan, joten opiskelijat ovat suhteessa paljon nuorempia kuin Suomessa. Saa nähdä nyt mitä täältä saa irti ja minkämoista Suomi-kuvaa näille voisi välittää...

Kuvia voisin tännekkin laittaa Yhdysvalloista ja muista edellisistä reissuista...
Kauan ja pitkään odotettu Joululomani alkoi 17.12 koulun päättyessä tältä lukukaudelta rankan tenttiviikon jälkeen 8 tentin jälkeen kaipasinkin jo vähän lepoa kouluhommista. Lomalle päästyäni lähdinkin lomaileen vähäksi aikaa Riikaan. Siellä vietimme vanhojen luokkalaisteni kanssa aivan wunderbar überloman ja hauskaa oli...

Joulun pyhät kuluivat kotona ja mummoloissa ja sukulaisia nähden. Liian hitaasti ne joulunpäivät menivät, meinas tulla tylsää, onneksi on sentäs tietokone ja pelejä :) Kuitenkin sukulaisia on pitkästä aikaa taas kiva nähdä ja viettää aikaa.

Nyt tässä vartoilen vuoden- ja vuosikymmenen vaihdetta. Vielä ei aivan varmaa missä päin Suomee sen tulen viettämään. Nyt on sitten pikkuhiljaa ensimmäinen vuosikymmen 2000-lukua eletty ja oltu. Eipä tippunu lentokoneet taivaalta Milleniumin aikoihin ja tullut tuomiopäivää, kuten pelättiin silloin. Tämä vuosikymmenen aikana olen suorittanut peruskouluni, päässyt ripille, käynyt lukion, tullut täysi-ikäiseksi, saanut ajokortin, armeijan suorittanut ja aloittanut korkeakouluopiskelun... Ja tietysti paljon muutakin. Hyvä kuva jää tästä ensimmäisestä 2000-luvun vuosikymmenestä. Seitsenän vuoden vahva talousnousu Suomessa heijastui myös varmasti omaan elämäänikin. Vain loppupuoli vuosikymmenestä toi mukanaan globaalin pelon kaikkien meidän keskuuteen, juutalaiskapitalistien ehtymättömän rahanahneuden takia. Seurauksena globaali talouslama ja kiristynyt valuutta- ja rahoitusmaailma...

Tulevasta vuosikymmenestä voin ennustaa sen ensimmäisen puoliskon menevän aika vahvasti kouluissa vielä. Ennen kolmikymppisiäni pitäs kyl sit olla jo työelämässäkin. Siihen asti varaan aikaa opiskella niin pitkään, kun on tarve ja rahkeita on. Mitä 2010-luku tuokaan tullessaan, niin eteenpäin mennään ja otetaan tulevaisuus vastaan optimistisella asenteella. Suomessa on valtavia haasteita 2010-luvulla, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja tarvitaan kymmeniä tuhansia uusia työntekijöitä tekemään työtä. Lisäksi väestön vanhentuminen nostaa työssäkäyvien taakkaa elättää entistä enemmän väkeä. Meille nuorille asetetaan jo kouluista asti valtavat paineet pitää valtio kasassa ja tehdä työtä ainakin 75 vuotiaaksi asti... Toivottavasti vielä 2010-luvulla ei Suomesta tule Euroopan Unionin osavaltiota ja hävitetä kaikkea kansallista ylpeyttämme rahan ja vallan vuoksi.

Lopuksi toivotan kaikille hyvää loppuvuotta ja hyvää alkavaa vuosikymmentä!

Galtsu2.0Perjantai 25.09.2009 00:13

Pyydettiin koekäyttään uutta galtsua ja täytyy sanoo et on ihan sairaan paljo parempi ku tää vanha. Toivottavasti pian tulis pikkumodausten jälkeen käyttöön. Hyviä ominaisuuksia tullu paljon lisää ja yksinkertaisunu valikot, sekä tullu väriä lisää. Yhteisöjen lukemäärää kaiketi vielä nostetaan... =)
Jeps, eli tänään pääsin sitten reserviin 4.7.09 klo 8.00 :) Ulpu-rahti kotiutti vihdoinkin. Ohi on 363! Tärkein, mitä lähdin armeijasta lähdin hakemaan eli rekka-kortti, tuli saatua, eli jotain konkreettista hyötyäkin siviilielämään.

Yhden päivän jouduin olemaan ylimääräistä, kun hain henkilökohtaista syylomaa pääsykokeita varten. Palveluksen tietoinen pidentäminen omasta tahdosta oli vaikea päätös itselleni, mutta kouluasiat menevät kaiken edelle, myös armeija sai taipua kokeideni takia. Saapi toivoa, että ne menivät sitten hyvin... Mutta silti kyllä harmitti ja söi miestä....kun muut lähtivät reserviin jo päivän ennenpää kuin minä. Saa nähdä tuottaako kova päätös palvelusajan suhteen sitten toivotun palkinnon, eli opiskelupaikan mieluisaan paikkaan.

Joka tapauksessa asevelvollisuuteni on nyt täysin suoritettu, ja ehkä sieltä jotain myös on opittukin ja kasvettu vuoden aikana vastuullisemmaksi ja kypsemmäksi ihmiseksi. Miestä armeija ei kuitenkaan pojista tee, vaikka niin aina sanotaan. Paras asia mitä armeijasta jäi olivat tupakaverit. Vuosi samassa tuvassa teki kaikista toisilleen hyviä ystäviä, jota intin loppuminen ei varmasti pysty lopettamaan kehittyneitä ystävyyssuhteita. Hyvin erilaisia ihmisiä erilaisissa elämänvaiheissa samassa tuvassa vuoden verran tekevät kyllä lähtemättömän vaikutuksen kaikkiin sen kokeneisiin henkilöihin varmasti. Ehkä joskus vuosien päästä ollaan taas sitten porukalla kertaamassa vanhaa..

Pidetään yhteyttä toisiimme ja kuljetuspatterin hyvää me-henkeä yllä ja arvostetaan sitä, että ollaan kuskeja, erikoiskoulutettuja valiosotilaita, joihinka kaikki voivat luottaa tositilanteissa ja aina muulloinkn sata- prosenttisesti. Sotilaskuljettaja on aina esimerkki muille sotilaille ja häneltä voidaan vaatia muita enemmän, koska hän on armeijassa ja siviilissä arvostettu ammattitaitoinen kuljettaja. Sotilaskuljettajaksi ei pääse aivan jokainen, kuljettajapuolelle onkin omanlaisensa pääsyvaatimukset, joiden tehtävänä on karsia sotilaskuljettajat akanoista eli muista varusmiehistä.

Te jotka olette minun lailla sotilaskuljettajia, olkaa siitä ylpeitä ja olkaa esimerkillinen sotilas armeijassa muille ja siviilissä lainkuuliainen, hyvä työtätekevä sekä ahkera kansalainen. Niillä pääse pitkälle jo elämässä. Paljon olisi vielä sanottavaa, mutta tässä tärkeimpiä ajatelmiani...

Galluppia:Sunnuntai 14.12.2008 18:05

Kirjotteleppas sitte.

1. Kuka olen?

2. Pidätkö minusta yhtään?

3. Milloin tapasimme ekan kerran ja missä?

4. Mikä oli ensivaikutelmasi minusta?

5. Oletko yhä samaa mieltä?

6. Minkälaiseksi luonteeksi kuvailisit minua?

7. Jos saisit antaa minulle jotain, mitä antaisit?

8. Kuvaile minua yhdellä sanalla

9. Uskallatko laittaa tämän päiväkirjaasi ja katsoa mitä mieltä minä olen sinusta?

Dataajan elämää!Tiistai 01.07.2008 04:04

Youtubesta: hc-dataaja linkki1: http://www.youtube.com/watch?v=XF5WlX22a3I
linkki2: http://www.youtube.com/watch?v=7apGvHPWTbw
linkki3: http://www.youtube.com/watch?v=qgrB5V3jfNc
linkki4: http://www.youtube.com/watch?v=qgrB5V3jfNc


Onneks en oo ihan noin kova dataaja kuin kyseinen herra... Mutta melkein >

[Ei aihetta]Keskiviikko 21.05.2008 00:24

Tänään laitettiin perunat maahan kasvaan. Tänään tuotiin yo-sahti valmiiksi käyneenä meille. :)

IKAPerjantai 25.04.2008 00:38

Olin tänään ikaalisten ampujien kevätammunta-kisoissa, toinen; yleinen ilmakivääri-sarjassa. Sain oikeen pokaalinkin.

PääsykoekirjatTiistai 01.04.2008 00:12

tulivat tänään, jee! Nyt alkaa niiden lukeminen, kun kirjotukset on vihdoinkin ohitse.
« Uudemmat - Vanhemmat »