IRC-Galleria

Tää on taas näitä päiviä kun vaan ahdistaa kaikki niin paljon notta oksettaa. En tiedä mihin liittyi enkä myöskään sitä, miksi jaan sitä TÄÄLLÄ, mut ei kiinnosta. Oon niin vitun kyllästynyt joks vtun ikiseen ihmiseen. Haluan sokokselle juomaan kahvia. Haöuan pois kotoa.

Et mene kouluun etkä töitäsi tee
Sun mahdollisuutesi pian hupenee
Et osaa piirtää etkä maalatakaan
Et pysty itseäsi ilmaisemaan

Sä olet kuin satavuotias
Kuollut ja kuopattu
Sä olet kuin satavuotias

Gärrr.

Ei vittu.......

Kuka vitun idiootti hankkii kiropraktikolle ajan niin, et pitää olla 9:15 paikalla? HARJAVALLASSA? Väsyttää vituttaa jne saatAnasti. Seiskan bussiin siis, lähtö 6:15 ♥

Saikkua tuli ja kivaa on.

Pliis ottakaa mut oppilashuollon hoiviin kun koulu ei suju me kaikki tiedetään et en vaan osaa, hei heittäkää mut ulos koska en kestä sitä että Maarit on ilkeä ja roikkuu kimpussa. Entä jos en PYSTY? Onks kukaan kelannu sitä. Jos enkunopettaja kysyy et oonko ollu fyysisesti vai psyykkisesti sairas, niin eiks ois ihan okei et joku miettis niin? Ai niin, mullahan ei ole itsemurhayrityksiä takana paperilla, ei siis ole ongelmaa.

En tahdo koulupsykologille. Haluun polille. En halua kodka siellä on tää hirvew muija joka toteaa että se että oon sairastanut viis vuotta, johtuu vaan siitä että oon liikaa koneella. Haluan nappia naamaan, en jutella Carolinan kanssa. Täyttäisinpä vnopeati 18.

Onneksi koskaan en oo ahdistunut mursunpaska. Nii.

Mun kengät, joita rakastin suht koht salaa kuukauden, hajosivat, joten kiikutin ne Skopunktenille ja lädin sieltä 45 euroa ja kärpässieniavokkaita rikkaampana. Vihaan maailmaa. Mut ainaki on hetken verran rahulia.

Voi vaww, saattelin ulos sokokselle eksyneen mummolin jonka päälaki oli jossain mum vyötärön tienoilla :c mut täti kehui mun hametta ja kerto siitä eträ sen kuosi tuo vähän mieleen sen nuoruuden, kun se kävi tanssimassa. Kuin söpöä,en ehkä KESTÄ.

Mä astelen itsevarmuutta uhkuen kohti Juusoa. Sen teinilehmähovi katsoo mua tarkasti, ehkä siksi että a) mä olen tuntematon ja b) ne valuvat reisillewn mun itsevarmuuteni paisteessa. Niistä näkee, että ne ovat itseään häpeileviä pikkuteinejä, sellaisia mitä koko Kamppi onb pullollaan, ja ne hukuttavat epävarmuutensa naurettavaan vittuiluun. Näiden teinien ja Kampin prinsessojen välillä on vain yksi ero: nämä häkeltyvät mun esiintymisestä, vaikka se tuleekin multa luonnostaan. Ne eivät ole pienissä ympyröissään nähneet koskaan mitään vastaavaa.

Camp nano. Esteri on niin vittunaama et rakastan sitä.