IRC-Galleria

Saksankirjamme Zusammen kannustaa tuollaiseen toimintaan. Olen siis lukenut ja harjoitellut ainakin lähes kaksi tuntia saksan kieltä ja saldo on se, että hallitsen sanastoista vajaa 20% ja kieliopeista ehkä 10%. Olen vaan niin taitava. Suurimman osan energiastani olen tuhlannut kuitenkin sanastojen typerille sanoille naureskeluun. Tässä muutamia käytännöllisia esimerkkejä:

haukkua joku pataluhaksi = einem(dat.) anständig den Kopf waschen
syöttää jollekulle pajunköyttä = einem(dat.) einen Bären auf/binden
vierittää syy toisen niskoille = einem(dat.) alles in die Schuhe schieben
viis veisata kotitöistä = sich einen Dreck un die Hausarbeit scheren
vetää jotakuta nenästä = einen(akk.) an der Nase herum/führen
sanoa, missä kaappi seisoo = die Hosen an/haben
joku ei laita tikkua ristiin = keinen Finger krumm machen
ulkomaalaisvihamielisyys = die Ausländerfeindlichkeit

Näin Saksassa. Tervetuloa saksalaisten lähimmäisenrakkautta arvostavaan hyvinvointiyhteiskuntaan vierailulle!

Putosin tänään melkein kellariin. Ei naurattanu yhtään.

Oli erihauska liikuntatunti koska kiltisti sanottuna ryhmä oli jossain määrin mukavampi kuin eilinen ja lajikin ehkä hieman inspiroivampi. Olin jälleen keskiverto-oppilasta lahjakkaampi tossulätkänpelaaja ja syötin pientä vaaleanvihreää palloa juuri sinne minne kuuluukin kun kuulin rakkaan ystäväni suusta jossain määrin kai sarkastiseksi huomautukseksi tarkoitetun lausahduksen "onneks meillä on Uksi!" jonka jälkeen lauoin tyylikkäästi maaliin joukkueemme siihenastisessa vaiheessa ensimmäisen 1-6 tai jotain, maalin. Oli se tyylikäs.

Luokanvalvojamme Heikki oli ottanut niin kutsuttua virkavapaata (alias hermolomaa) eikä saapunut tunnille vaan meitä kiehtovaan matematiikan funktionaalistrigonometriseen maailmaan opasti (toistaiseksi) ainoa mun taiteellista uraani rahallisesti tukenut henkilö.

Laivatelakka.

Kuin moni myöntää miettineensä just äsken et mitäs ihmettä se nyt horisee? Törmäsin nimittäin tänään jossain kyseiseen sanaan ja mietin aika hitsin kauan, mikä on laivate ja miten se liittyy lakkaan. Voivoi kun olen älykäs, oikein mieltäylentävää.

Omatuntoomatuntoomatuntoomatuntoomatuntoomatuntoomatunto. Päivän sana. Tuntooma. Toomatun. Noin kello kuuteentoista asti oli äärettömän lusmu olo, sekä eilisestä lintsauksesta että tänpäiväsestä. Eilisellä ei kuitenkaan sinänsä ollu mitään merkitystä, koska mulla ei oo minkäänlaista musiikinoppimisvelvollisuutta mut tänpäivänen ottaa jo koville. Ahdistuin siihen tyystin ja päätin, että asialle on tehtävä jotain. Tarjoudun jäämään tekemään sitä savipäätä vaikka koulun jälkeen tai ihan millon tahansa. Muuten en tästä pääse ja te tiedätte oikein hyvin keiden syytä se on.

Ei pitäis olla niin helposti manipuloitavissa, edes tämmösessä.

Mut olihan se ihan kivaa, myönnetään. Fc Venus voitti pariin kertaan King Kongin ja sitten huiputettiin kaikkia miespuolisia paikallaolijoita. Kyllä tuli taas jotain todistettua, sorry guys. ;)

Hui kamala huomasin että tuosta otsikosta puuttuu piste. Voi minne tämä maailma onkaan menossa! Sitä paitsi teen näissä teksteissäni ihan järkyttävästi kielioppivirheitä mut kuittaan sen vaan sillä, et tää on kuitenki puhekieltä eikä aina voi jaksaa. En kuitenkaan mitään ihan kauheen-kauheeta oo varmaan tehny, enkä varsinaisia kirjotusvirheitä. Sanokaa jos olen! Härrensdyydeli.

Oivoi. En kyllä melkeinpä ehtis nyt kirjottaa enempää vaik tällä kertaa tekstiä tulis varmaan vielä parin metrin verran. Sen kiinnostavuudesta en tiedä, mut koska oon tänään onnistunu kirjottamaan jo 116 sanaa taskurahasta ja vielä saksan kielellä niin sen ei pitäs olla minkään sortin haaste eikä aihekaan vois mennä kovin paljoa vähemmän kiinnostavaksi.

Sain muuten toissapäivänä lisäyksen siihen nimipäivälahjalistaani; armas isoveljeni toimitti minulle Body Shopin mansikkasuihkugeelijuttupullon. Sitten käveleskelin eilen kauppakeskus Sellossa ja havaitsin kyseisen tuotteen olevan alennuksessa ja laajalti mainostettu, mutta ajatushan on tärkein. Kuinka moni muka ostaa sisaruksilleen nimipäivälahjoja? Mä saan ainaki olla tyytyväinen jos jouluna jonkun lyijykynän puolikkaan saan.

Mutta se ajatus.

Veljiä mulla on muuten nyt jo niin rutkasti ettei kaikkien nimipäiviä normaalitasoisen ihmisen muisti edes kykene käsittelemään. Neljä isoveljeä, Petri, Marko, Jyri ja Simopekka sekä kaksi pikkuveljeä, Aleksi ja Lauri. Heistä Petri ja Marko ainoastaan varsinaisia veljiä, Jyri ja Aleksi velipuolia, Lauri adoptioveli ja Simopekka vaan jonkin sortin vaihtoveli.

Kiva kun tätä lukee kuitenkin joku sellainen joka ei tunne mua lähemmin ja säälii mua tuollaisesta veljesmäärästä. Noh, vaikka pysyisinkin realistisessa (ai kirjotinko tota kauan) elämässä niin on siinä kestettävää jo.

Ai mitä, pitikö mun lopettaa viistoista senttiä sitten?

19 68 70 71 126