IRC-Galleria

Hemmetti! Ei kommentteja eilisestä.

Siis niinku tääl niinku silleen ja tälleenki. Eilen illalla tosiaan, pojat olivat käsittäneet väärin MINUN iltani tarkoituksen ja mun curlingin seurausta sabotoitiin ja toki senkin takia se meni Uusiksen gängiltäkin vallan lyttyyn. Epätoivo oli suunnaton ja yhtään ei auttanut HÄHÄÄ MÄHÄN SANOIN ET NOI SUOMALAISET ON IHAN P*SKOJA, OMA VIKAS KU ET USKO-jutut. HMPH. Sit jotain lätkää seurattiin muka kovinki kiinnostuneina. Vaik ohan se toki kovin hienoa että edes siinä tuli menestystä, hienosti menikin se peli, mutta saavutus curlingissa oli yhä silti suurempi. Uusis on jumala. Eiku siis seuraava jumalasta, anteeks. Niin ylöspäin, anteeks.

Voitto on sit ehkä seuraava alaspäin.

Sitten kävi kovin kurjasti, koska mitä ilmeisimminkin turbobussi 270N oli taittanut matkansa Leppävaarasta Järvenperään alle 15 minuutissa ja huomasin seisovani pysäkillä vielä yhen jälkeen. Hetken kruunasi koulun toiselle puolelle täysillä kurvaavat, säkenöivästi vilkkuvat paloauto sekä ambulanssi. MINÄ EN TEHNYT MITÄÄN. Enkä tiedä kuka muu teki, tänään ohi ajaessamme oli vain bussipysäkin merkki killissä ja taittuneena.

Onnekseni äiti tuli minut hakemaan pois sieltä, ettei nyt näin pieni yksin liiku, ja pääsin nukkumaankin jo kahden jälkeen. Aamullisen kaheksalta alkaneen hiihtolenkin jälkeen se olikin jo varsin kohtuullista.

Aamulla suurinpiirtein saatuani silmät auki kävi uusi käsky puhelimitse, puolisen tuntia aikaa lähtöön. Mithääh. Ja Tapiolassahan vietimmekin melkein koko päivän Idan kanssa, todella suureksi ikäväksemme ja harmiksemme kolmas suunniteltu osallistuja ei päässytkään tulemaan mukaan. Mutta vielä me päästään kaikki yhessä! Sitä odotellessa.

Tapiola oli kuin aavekaupunki. Enpä siellä itekään kovin usein aikaa vietä, mutta nyt se oli jotain aivan käsittämätöntä. Kahviloiden ovet olivat suljettuina, Mäkissä oli käytössä lopulta vain yksi kerros kolmen sijasta ja neljän aikaan iltapäivällä asiakkaat myyntitiskillä loistivat poissaolollaan, H&M:ssä vaatevuorten seassa näyttivät pyörivän vain myyjät meidän lisäksemme ja kävelykäytävät olivat autioita.

Keskustelimme jälleen loistavista aiheista, mutta yleensähän niin. Aikaakin saimme tuhlattua koko reissuun seitsemisen tuntia, ostossaldona Idalle ripsiväri sekä yhteinen hiusväri mun syntymäpäiväksi (;D). Ja ruokailut, luonnollisesti.

Naurattaa H&M:n löytöjutussa samat vaaleenvihreät kangashousut jotka olivat siellä jo ennen joulua. Tottakai ne on varmasti samat. Ja vielä just suunnilleen mun kokoa, ens kerralla ku käyn siellä ja jos ne vielä killuvat henkarissaan niin mä kyllä sovitan niitä. Halusitte tai ette.

Bussissa oli taas kummallisia tyyppejä (kirjotin ensin typpeejä?), muun muassa sekä bussikuskille että itselleen jupissut mies jolla oli mukanaan korillinen tulppaanikimppuja.

Olisikohan tässä jo päivän dramaattisimmat tapahtumat. Huomenna en tee varmasti yhtään mitään. Hyvää joulua!

43 45 46 101

HAHAA kommentteja eiliselle. <3 Lukemattomia toistaseks.