IRC-Galleria

Nyt taas tuntuu että voisi kirjoittaa jotain päiväkirjaan, outoa että välillä tuntuu että ei oo oikein mitään kirjoitettavaa mutta sitten taas on kuten nyt, ehkä se menee fiilisten mukaan

Noh jos vaikka olosta kertoisi niin edelleen on hyvin hyvä olo, erittäin onnellinen olo oikeastaan . Kyl se on vaan todettava että tämä yksi ihminen oli aivan oikeassa kun sanoi, että "minun on rakastuttava" ja kun niin tapahtui niin elämäni suunta muuttui kerta heitolla parempaan suuntaan (joten oikeassa olit ). Välistä vaan tuntuu että kirjoitan samoja asioita vaan että mitään uutta ei ole ilmaantunut, mutta kai se kuitenkin auttaa sisäistämään itsessä vaikka kirjoittaisikin samoja asioita useasti.

No mut joo tänään oli terapia jälleen (viimeksi kuukausi sitten kävin), tuli vihdoinkin saatua puhuttua näistä mun peloista mitä koen ja siitä että ne on ollut jo lapsuudesta asti kuten tämä hylkäämisen pelko, liika anteeksipyytäminen ja ainainen kysely että "mikä on?". Tiedän että ne on jäänteitä edellisistä suhteista mutta käyn kuitenkin läpi niitä ja yritän edes vähentää niitä.

Tuli terapeutin kanssa puhuttua siitä että se oli oikeasti hyvä että ero tuli vaikka hirveää se oli ja hirveitä asioita jouduin käsittelemään mutta kuitenkin nyt kun olen murun kanssa niin huomaan että se suhde oli aika pahasti kuollut jo ja siihen ei oikein mikään asia voinut auttaa. Itse tulin masentuneemmaksi ja rupesin juomaan enemmän ja ero sitten lopullisesti veti minut alas mutta vaikka teki mieli luovuttaa niin en luovuttanut vaan kävin ne raskaat asiat läpi. Jos en olisi käynyt niitä asioita läpi niin se ei tekisi hyvää tässä nykyisessä suhteessani ja sitä en halua murulle että olisi joutunut kestämään niitä ikäviä exää kohtaan mitä ei ole enään .

Senkin olen huomannut että ennen sitä näki unta exästä niin exä on hävinnyt huitsin nevadaan alitajunnasta ja muru on vallannut unetkin . Tuntuu että uusi lehti elämässä on alkanut ja pystyn taas elämään ja hengittämään paremmin.

Töissä menee edelleen hyvin ja töissäkin ovat huomanneet että olen taas sitä vanhaa mitä olen ollut ja ehkä enemmänkin kun olen onnellinen, huomaan jaksavani paremmin työtaakkoja ja väsymys on vähentynyt edes pikkaisen. Juomisenikin on vähentynyt radikaalisti, ei enään oikein ees tee mieli alkoholia vaikka välillä töitten jälkeen on ihan kiva ottaa muutaman siiderin jos on ollut "rankkapäivä" .

Tuli soitettua äiteelle tänään ja oli mukava jutella taas pitkästä aikaa kunnolla mitä ennenkin ollaan juteltu ja olen huomannut että en enään kärsi jos äiti itkee tai voi huonosti koska se napanuora on katkennut . Oli kiva taas jutella kaikista asioista ja analysoida eri asioita mitä elämässä on tapahtunut, se oli sitä samaa keskustelua jota olemme läpi elämän puhuttu yhdessä ja avoimesti ja ne ovat hyvin tärkeitä minulle.

Joku ihme puheripuli mulla on ollut tänään päällä kun heti sen soiton jälkeen soitin murulle kun oli päässyt töistä ja oli menossa "lennosta toiseen" työpaikkaan, huomaan että murun kanssa on niin helppo jutella myös puhelimessa, pystyn kiusaamaan häntä siinä ja hän minua ja muutenkin jutella asioista...onkohan minusta tulossa joku hullu sosiaalinenihminen?

Sitä haluaisi vaan sanoa murulle jatkuvasti "rakastan sinua, rakastan sinua" mutta se voisi ehkä menettää hohdon jossain vaiheessa , mutta en vaan voi sille mitään että hän on saanut sydämmeni ja hän on saanut sen taas ehjäksi....ihana nähdä taas huomenna ja katsoa simpsoneita yhdessä

Niin ja perjantaina sitä meenkin sitten muutaman bändiläisen kanssa "bisselle" ja muru on lupautunut olemaan juoppokuskina (siis niin että hän hakee miut sit jostain )