IRC-Galleria

Aurinko paistaa ulkona ja sitä istutaan toimistossa tekemässä töitä, nyt onneksi on ollut töitä mitä tehdä ja mieli on ollut virkeämpi, sitä tulee kauhean veltoksi ja väsyneeksi koko päiväksi jos töissä ei ole tekemistä ja sitä vaan tuijottaa kuvaruutua ja miettii epätoivoisesti mitä helvettiä sitä tekis .

Eilen oli ihan kiva päivä vaikka aluksi olikin tylsää kun kotio pääsin, halusi tehdä jotain mutta ei keksinyt mitään. Ärsyttää kun on sellaisia fiiliksiä että haluaisi tehdä jotain mutta mikään ei kelpaa . Iltaa myöten rupesi siinä mielessä helpottamaan ja rupesi virkistymään, oli mukavaa olla murun kanssa olkkarissa, kattoo telkkaria ja välillä pelailla siinä välissä, muru tosin on koukuttunut Sims 2:een ja on huvittavaa kattoo kun se pelaa kannettavallaan ja mä katon telkkaria . Oli pitkästä aikaa myös yhteisiä "hölmöilyjä" jossa sepostettiin ties mitä omituisuuksia ja oltiin kun pahaset pikkukakarat . Tekee ihan terää välillä olla ihan hupsu .

Huomaa kyllä että aurinko vaikuttaa silleen energisyyteen että on valoisampi itsellä vaikka liika kuumuus olohuoneessa veltostuttaa mutta onneksi on sen verran isompi asunto että makkareissa on viileetä. Ihan kiva kun perjantai on tulossa, pääsee taas vähän "irrottelemaan" mukavissa merkeissä frendin kanssa ja keskustella peleistä .

Lauantaina sitten tuleekin appiukkokokelaan koira meille 7 päiväksi hoitoon kun menevät avovaimonsa kanssa etelään, lupauduimme hoitamaan Teppo-koiraa sillon. Vähän vaihtelua arkeen tulee kun pitää viedä koiruli ulos mutta meidän lähistöltä löytyy koirapuisto jossa hän voi sitten kirmailla rauhassa.

Me molemmat murun kanssa haluttais joko pupu tai kissapentu taloomme, mutta emme hanki ennenkuin rahatilanteemme on paremmassa kuosissa, että kaikkien laskujenkin jälkeen jäisi käyttövaraa. Molemmille tulee semmonen hellyyskohtaus kun näkee jonkun söpön pupun tai kissanpennun, muutaman kerran tsekkailtu netistä pupuja ja kissoja.

Päänsisällä oon miettinyt vähän sitä sun tätä, yksi asia mikä voi aiheuttaa sitä väsymystä on että pelkään alitajuisesti että muru jättää mut, että milloin hän lakkaa jaksamasta tätä mun masennusta, kyllähän mä tiedän että edelleenkin käyn osittain läpi asioita itsessä ja siitä mitä edellinen suhde jätti jälkeensä mutta onneksi parempaan suuntaan olen menossa. Välillä tuntuu että haluis lopettaa lääkkeitten syönnin mutta en ole uskaltanut koska jos se kuitenkin on tarpeellinen tähän oloon mutta toisaalta taas mietin että se estää jotain tunteita tulemasta, mä en oo itkeny ties miten pitkään aikaan, tuntuu että lääkkeet estää sitä. Sekin varmasti auttaisi tähän kun saisi kunnolla itkettyä, pitääkö tässä alkaa käyttämään väkivaltaa itseään kohtaan että se hemmetin itku tulis? No joo en mä tekis sellasta mutta kuitenkin ärsyttää kun haluaisi itkeä mutta se ei vaan tule.

Turta mikä turta