IRC-Galleria

Tänään heräsin väsyneenä jälleen kerran. Heräsin kesken unen, jonka olen nähnyt jo kolmena yönä putkeen. Se on aina jatkunut siitä mihin se loppui. En muista sitä enää iltaisin, mutta aina yöllä kun herään, niin silloin se koko juoni aina muistuu hyvin. Syy onkin hyvin selvä, nimittäin unet unohdetaan yleensä todella nopeasti. Unikirjani mukaan joka ikinen ihminen näkee joka yö useita unia, mutta ne yleensä unohdetaan melkein heti heräämisen jälkeen. Normaali uni kestää kuulemma noin 15-30 minuuttia ja sen jälkeen ihminen herää. Herääminen on vain niin lyhytaikaista, että sitä ei ehdi ihminen tajuta. Kun sitä tänä yönä nukkumaan menet, niin sinäkin näet vaikket sitä aamulla muistaisikaan. Unta näet kyllä. Minun kolmen unen sarjani ovat hyvin jänniä, jännä uni kylläkin. Kunpa näkisin seuraavanakin yönä jatkoa sille, niin ehkä voisi jäädä tällä kertaa mieleen koko juoni. Kolme unta putkeen ja kaikki aina jatko-osia..jännä tilanne. Unimaailma on muutenkin jännän kiehtova. Töissä oli aulassa tärkeän näköisiä pukumiehiä ja pari ministeriä kun tulin töihin. Herätin kyllä hieman huomiota näissä minun renttumaisissa olemuksessani. Hajalla oleva takki, punaiset silmät ja muutenkin hieman turvonnut pärstä. Kuka ei siis kuulu joukkoon? :D. Pääsin töistä pois tänäänkin myöhään ja sitten bussilla ja metrolla kohti Kontulaa. En koskaan ole pitänyt metroista ja siksi aina siellä kuuntelenkin ulkopuoleisten ihmisten keskusteluja huomaamatta. Minun vaununi mielenkiintoisimmat olivat jotkut neljä pikkuprinsessa. Eli siis juuri sellaiset teinilissupissikset. En oikein ymmärtänyt kaikkea heidän puheitaan, sillä olen liian vanha ymmärtääkseni jokaista sanaa. Onneksi löysin lopulta mielenkiintoisemman kohteen. Kaksi humalaista miestä kävivät kovaäänistä keskustelua ja se ei ollut ystävällismielistä. Myös Kontulassa riitti heti metrosta poistuttua samankaltaista menoa, mutta tällä kertaa sanoista tekoihin. Tuli heti kolme vartijaa ja poliisit paikalle. Perus Kontulaa siis, siellä nyt tapahtuu aina jotain viikonpäivästä ja kellonajasta riippumatta. Alkossa kävin tietysti ostamassa viskiä, rommia ja kaksi uutta lonkeroa. Koskenkorvan omenalonkero ja Brändy Long Drin. Jälkimmäinen oli nimensä veroinen, sillä se maistui täsmälleen kuin nimensä. Aloin kotiin tultuani ryyppäämään taas kunnolla viskiä ja katsellut niitä normaaleja televisio-ohjelmiani. Kävin netissä täällä galleriassa ja Twoossa sekä Badoossa ottamaan sivustolla ns. ”supervoimat”. Minusta tuon ominaisuuden nimitys on hieman huvittava, mutta sen avulla saa enemmän irti sivustolta. Minun piti kutsua 30 kaveriani sinne. Ajattelin, että vittu ihan miten vaan ja nopeasti koko meselistani muutamaa nimeä lukuun ottamatta. En kutsunut niitä ihmisiä joihin olen pannut yhteydet kokonaan poikki. En esimerkiksi kutsunut Tarua, Kristaa, Tonia, Stevenia ja pari muita joiden nimet eivät nyt tule äkkiseltään mieleen. Sain nyt ne supervoimat (vittu kuulostaa kuin joku nörttien tietokonepeli) ja samalla 23 kaveria. No tulipahan päiväkirjalleni otsikko ja silleen.

Hyvää illanjatkoa!