IRC-Galleria

Hei jou kaikille teille rakkaille lapsille. En olekaan vahaan aikaan paassyt koneen aareen paitsi viime sunnuntaina jolloin ystavamme irc-galleria paivitti kommentti-osiotaan joten en paassyt kirjoittelemaan mitaan, mutta here I am and going good!!!

Jesh, eli vielakin Stanthorpessa tomaatti-orjana ja mikas sen mukavampaa :D Oon tavannut aivan ihastuttavia ihmisia, oppinut paljon, ja siina sivussa tienannut hieman cashiakin, eli elama hymyilee. Toita on riittanyt pretty much joka paivaksi, 8.00- 16.00 ja vaihtelee parilla tunnilla, mutta mitas pienista. Sita samaa mita viime vuonna, eli back at Allan's ja on kylla tosi kiva olla takas siella. Lupasin jo tulla takas ensi vuonnakin ja siitakos Alan riemastui ja vannotti et soittelen sit ajoissa et he tietaa koska olisin tulossa. Hahhhahaaaaa.

Ei mulla vielakaan mitaan ihmeempia tarionoita ole jaettavaksi, jos viittisin ni voisin tarinoida iat ja ajat ihmisista joita olen tavannut koska voin vannoa et ihan joka ikinen teista on ollut monissa tarinoissa mukana mita olen heille kertonut:) Ainiin, jos joku teista uskoo sielunkumppanuuteen, ni voin kyl kertoa et oon tavannut mun, hahhaaa, kummaa miten sita sattumalta tapaa ihmisia jotka on kaynyt ihan samat jutut lapi menneisyydessa kuin itekin ja on ihan samalla levelilla. Voin vahan mainita et han on sellanen hippipoika Saksasta ja hanen kanssaan ollaan monta iltaa istuttu myohaan yohon soittelemassa kitaraa, puhumassa meditaatiosta ja Universaalista energiasta (toinen aihe mista voisin tarinoida ummet ja lammet..) Hassua myoskin et vaikka oon tuhansien kilometrien paassa kaikista rakkasita en oo viela kertaakaan ees tuntenut olevani yksin. Mulla on taalla kaikki mita tarvitsen talla hetkella. Niin ja halusin viel sanoa et kiitos teille kaikille et ootte tullu mun elamaani juuri oikealla hetkella ja kaikesta mita ollaan yhdessa koettu. Ootte ollut usein mun ajatuksissani (koska tomaattipellolla ei ole muuta kuin aikaa ja aikaa ja aikaa) ja ootte tosi tarkeita mulle!!!! Ja myoskin kiitos etta ootte ollut siella mun tukena kun veri on vetanyt tutustumaan uuteen ja ihmeelliseen maailmaan.

Eipas tassa sitten muuta ihmeellista, en varmaankaan paase taas hetkeen kirjoittelemaan mitaan, mut yritan silloin talloin paasta hopisemaan jotain!

So much loveeeee, Sanna

P.s. Ostin eilen kitaran. Kun paasin kotiin rikoin heti kaksi kielta. Ketutti, mut ostin uusia tanaan ja sain kolme Jeesus-plektraa kyytipojaksi. Eli No hata!!!

Elika niille jotka ei viela tieda, ni oon ollu viimeisen viikon tomaattiorjana taas taalla tutussa ja turvallisessa Stanthorpessa (missa siis vietin 7 viikkoa viime vuonna suunnilleen samoihin aikoihin). Stan on taalla jossain korvessa 4h Brisbanesta etelaan ja vahan sisamaahan pain. Ihan hyva siina suhteessa jos haluaa saastaa rahaa eika valita tehda raskasta fyysista tyota. Ainoa haitta on vaan etta paivat on niin julmetun kuumia, joten ottaa valilla vahan hengen paalle, mut kun paivasta on selvinnyt, voi menna hyvilla mielin kotiin kun tietaa et on tehnyt ainakin jotain sina paivana:D

Oli kylla ihan mukava palata tanne, kun noi Caravan Parkin omistajatkin viela muisti meikalaisen (niinkuin toinen heista sanoi; kuka nyt Sannan vois unohtaa.. hmm, hyvassa vai pahassa, kysynpa vaan :) ). Joo ja tapasinpas heti pari tuttua kasvoa, Matt ja Lindsey, kaks aussilaista heppua joiden kanssa tyoskentelin viime vuonna. Ja varsinkin Matt oli kiva nahda, koska sil on kanssa samanlainen ajatusmaailma kuin mulla, ja han on loytanyt myos meditaation ihan vahan aikaa sitten ni meilla on ollut paljon mielenkiintoisia keskusteluja.

Muutenhan taalla ei mitaan mielenkiintoista tapahdukaan, ni ei oo mitaan huimia kertomuksia tai mitaan uskomattomia seikkailuja tapahtunut nyt parin viikon sisalla. Paivat on kulunu just toita tehden ja iltaisin ma opetan parille poitsulle kitarointia kun ne on just alottanu ja niitten mielest ma oon ihan mahtava kitaristi (se on hyva huijata kun osaa pari tsipaletta hyvin ni ne luulee et ma oon joku pro ;) hahhahaha), eli ihan hauskaa on. Ainiin, mut nyt vaan kavi vahan ikavasti et menetin just mun hyvan tyoni tomaattifarmilla ja maksoin just viikon vuokran, enka tieda saanko mitaan hyvaa tyota tas enaa, ni oon miettinyt paluuta Brisbaneen ja ettia sielta toita tai viela parempaa, hankkisin tyon Australia Zoo:sta (se Steve Irwinin mesta). Taytyy kattella mihin tuuli minut kuljettaa. Jokatapauksessa eipa luulis tyon hankkiminen olevan vaikeaa Brisesta, joten enpa jaksa stressata. Onhan mul viikko aikaa miettia :D

Yeah, mut tas oli lyhyt katsaus mun elamaani taalla toisella puolella palloa. Kirjoittelen taas et mihinkas ratkaisuun oon paatynyt tan tyon suhteen.

Hyvaa kevatta kaikille <3 Sanna-tati

The first words I said to Dave when he told me the news was, 'Please tell me it's not Leonie!!!'. Well it was you my dear friend, it was you.
Why? was the first thought, then came the overwhelming sadness. How could a person with so much energy and happiness and everything positive you can imagine, be gone. Forever.
It feels like yesterday when I amongst the other people who made such tight bonds, were doing all the crazy stuff you can think of. Remember the day when we had a lunch break at Allan's and went to swim in that dam with our clothes on.. We laughed so much we almost drowned ourselves. And the endless nights at the campfire where we got smashed and just sang, danced and played guitar until we got told off. And yeah, who's going to roll my ciggies now?!!
The last time when I saw you, was in Brisbane and everything was allright. What happened after that?? Well I can tell you that you gave me so much. You taught me things that I had to learn and I will be forever grateful to you. Thank you for everything, for our friendship, for the laughs, the talks, the advices, the fun times and the serious times. It was all good. I'll never forget.
I wish you'd have had more time.... I guess you did all you had to do here and now you've started another adventure somewhere there. You'll be fine. As for me, I'll regret forever that I didn't send you that e-mail.

Until we meet again,
May your body rest in peace and your soul find happiness again.

LEONIE HASSETT
(1981-2007)

Avaan ikkunan hengitan sisaan maisemaa
Niin taydellista etta pelottaa
Pelkaan etta aika ajaa meidat erilleen
Mita sitten teen, mita sitten teen
Eika ajatella sita kuka on kenenkin
Etta meilla kaikilla on kotikin
Toisilla on joku joka siella odottaa
Nyt ei kukaan muista eika tarviikkaan

Tulin just parin tunnin kavelylta Botanic Gardenilta ja tuhansia ja tuhansia lepakoita lenteli ympariinsa!!! Vhooou, mahtava naky:D

Eli i'm back from the mountains!!! Kurssi meni yli odotusten jo ihan siltakin kannalta et selvisin sen 10 paivaa, muahhhahaa. No ei kai, ei ollut kylla pelkoa et olisin lahtenyt, se oli niin antoisa kokemus ettei jarkea. Paivarutiini oli suurin piirtein tama, aamulla heratys klo 4.00, 4.30 meditaatiota kunnes aamiainen oli valmis 6.30. 8.00 jalleen meditaatiota klo 11.00 saakka jolloin lounas tarjottiin. taas klo 13.00-17.00 meditaatiota, viidelta ilta tee (huom. ei siis paivallista) ja klo 18.00-21.00 meditaatio jolloin oli aika menna petiin. Eli paivat tosiaan kului ainoastaan meditoiden. Ma en voi sanoin kuvailla kuinka happy olen tan kokemuksen jalkeen. En oikeastaan osaa kuvailla sita tan enempaa kun taytyy viel hetki sulatella mita oon kokenut noina 10 paivana.

I've stepped on the path of happiness and can't see the end.

Niin ja tapasin aivan mahtavia ihmisia myos kurssin aikana, tai no oikeastaan viimeisena paivana vasta pystyi kunnolla kommunikoimaan kun The Noble Silence oli ohi. Siella oli niin erilaisia ihmisia, niin vanhoja kuin nuoriakin from different cultures and backrounds(sori, en osannu kirjottaa tota suomeks, pah)

Se oli myos tunnetasolla tosi suuri kokemus, esim. 3.pv sain hirveita hysteriakohtauksia enka pystyny lakkaa nauramasta, ja pieninkin arsyke sai mut hihittelemaan ikuisuuksia. JA sit 7.pv oli tosi rankka, koko paivan olin ihan surullinen (sanottiin et menneisyyden muistot voi nousta ylos, joten se vanha masennus nousi, mut se oli se puhdistusprosessi et se on nyt kokonaan poistunu mun systeemista) ja viimeisella meditaatiolla rupesin vollottamaan (niin hiljaa kuin pystyin ettei muut kuule, heheee...) mut sit se oli ohi, ja loppu sujuikin hienosti.

Maisemat tottakai oli niin huikeita ja koko paikassa oli aivan mahtava energia. Ainoo haitta oli vaan et saa vaihtui kuin Englannissa konsanaan, eli talla hetkella sininen taivas, aurinko paistaa ja toisella kauheet ukkosmyrskyt. Yhella meditaatiolla salama osui salin kattoon ja pieni salama tuli ulos yhesta kattolampusta saikayttaen kaikki tietty henkihieveriin. Yeah, mut muuten ei mitaan haittoja... eiku ainiin toisiks viimeisena iltana mun viereisessa sangyssa nukkunut tytto rupes pitaan ihmeellista uikutusaanta(ei siis voinut puhua..) ja kaannyin sit kattomaan et mika on hatana ni taa (MA VANNON!!) suurin hamahakki ikina oli ihan siin sangyn vieressa. Ja tietty ultrasupermyrkyllinen ja oli varmaan majaillu meijan dormissa koko sina aikana, weppee!!! No ei siina, yks urhee tytsi sit pyydysti sen ja vapautti takas luontoon.. Harmi et tohon Noble Silenceen kuulus et DO NOT KILL... No ei, elava olento sekin kammotus on niinkuin me ihmisetkin, haahaa.

Sain jo pistettyy sanan leviamaan ku saavuin takas Sydiin ja mun huonetoveri Israelilainen poika oli tosi kiinnostunu ku yritin siin tohkeissani selittaa, joten sanoi et tekee sen myos matkan aikana, yeah anna hyvan kiertaa:DD

Hei meenpas nyt tekee jotain muuta ku klo on jo 21.15 ja on aika nukkumisen.

Miss you all ja lots of love and rainbows!!!! Sanna

Viimeinen paiva ennen kurssia :) Jannittaa!! Mua vahan aina hermostuttaa liikkua taalla noilla yleisilla kulkuneuvoilla, kun mun tuurilla paadyn kuitenkin jonnekkin takapajulaan sen sijaan et loytaisin oikean kohteen. No seikkailua seikkailua!

Hei jos teita yhtaan kiinnostaa mielenkiintoiset kirjat, pliis ettikaa kasiinne seuraavat teokset: Richard Bach; One (tai ihan mitka vaan kyseisen kirjailijan kirjat!!!!), James Redfield; Celestine Prophecy seka Ian Welch(<- luulenpa et kirjoitin ton vaarin...); Conversations with God. Nuo on yksia parhaimmista kirjoista ikina, eika toi viimeinenkaan oo mitaan uskontolopinaa, lupaan ettei tuota pettymyksia!!!

Jooh, mul on vahan tylsaa nyt kun ei tieda mita tekis kun mieli on jo siel meditaatiokokemuksessa ja mul on nalka mut en jaksa syoda.

Hahaa, laitanpas kohta rastat. Mul on jo yks, sain sen Katilta ja se roikkuu tuolt niskavilloista. I have a piece of my best friend always with me :D

Eipas tassa sen kummempia, taidan sittenkin lahtea tonne puistoon kavelemaan ja lukemaan lisaa ja oppimaan elaman monimuotoisuudesta.

Yeah, kirjoittelen sit et miten meni meditaatiossa!

Olkaa hyvat ihmiset kunnolla!!! Sanna

Eilen siis lahti Kat ja nyt oon yksikseni taalla sydneyn sydamessa, mut mul on yks suuri seikkailu tulossa keskiviikkona. Paatin nimittain tehda sen meditaatiokurssin nyt, koska oli sopiva aika sille. Ne jotka ei tieda mita se tarkoittaa, niin selitanpa lyhyesti.
Eli Vipassanameditaatio on 10 paivaa kestava leiri, jonka tarkoituksena on oppia tuntemaan sisainen mina, puhdistaa kaikki menneisyyden haamut ja bad habbits. New South Walesin center on blue mountainssilla eli aika otollinen paikka mietiskelylle, koska paikka on vuorilla kaukana kaupungin melusta ja nakoalat on huikeita. Paiviin sisaltyy meditointia 1h-1,5h kerralla, aamiainen, meditointia, meditointia, lounas, vapaa-aikaa, meditointia, meditointia ja meditointia. Aamuheratys on klo 4 ja nukkumaan mennaan klo21. Missaan kontaktissa ei saa olla ulkomaailman kanssa, eika edes muiden osallistujien kanssa,eli puhuminen, lukeminen, kirjoittaminen, musiikin kuuntelu ja kannykka on kiellettyja. Odotan kurssia innokkaasti, tulee varmasti muuttamaan elamaa aika paljon. Ja ainiin, tupakointi on kiellettya kanssa, joten se taitaa sit jaada kokonaan toivon!

Mut mita tapahtuu kurssin jalkeen...ken tietaa. Oon kylla miettinyt et lahtisin jonnekkin farmille toihin niin iltaisin vois jatkaa meditointia kaikessa rauhassa. Eli se vois olla kaikista jarkevin ratkaisu. Mut sit taas houkuttaa aloittaa jooga myos, mut sita nyt ei missaan puskissa harjoiteta.. Joo saa nahda, kaikki on viela avoinna siihen asti ku tuun ulos sielta kurssilta. Ei tieda mita oon saanut paahani silla aikaa :DD

Taal on muuten kauhee vesisade ollu jo kaks paivaa. Arsyttaa kun ei viiti lahtee kavelylle kun kastuis vaan kokonaan. Ollaan joka paiva kayty kavelylla Katin kanssa tuol Oopperatalolla ja botanical gardenissa, niin kaunista niin kaunista!!! Vooou.

Mun elama on aika normaalia taalla, ei oo ees missaan vaiheessa tullu sellasta oloa et vou, oon toisella puolella maapalloa. Oon jo varmaan aikasemminki sanonut et taa matkusteluelama on kyl mun elaman tarkoitus. Jeah :D

Mut tas taiskin sit olla tarkeimmat talla kertaa. Jeps:)

Take care ja nauttikaa pakkasista, kiah kiah! Love, Santsimos

Okei, en palaillukkaan tarinan pariin enaa sillon ku viimeks kirjottelin, mut yritan parhaani mukaan fill you in tan kahden viikon osalta!

Eli sen festarin jalkeen palailtiin Melbourneen ja saatiin asua Katin kaverin Catin kaksoissiskon Sarahin luona. Ihana pikku asunto keskustan kulmilla mukavassa naapurustossa. Ei maksanut mitaan:D. Joo, mut Cat vei mua ja Katia ympari Melbournea, moikkaamaan vanhempiaan Patchille(paikan nimi ja oli muuten absolute paradise!!!) jossa viimeisena paivana grillasimme, tsillasimme ja uitiin ja vaikka mita. Mut sita ennen vietettiin pari paivaa Lake Eldenissa jossa Catin veljella oli lomatalo.

Perjantaina illalla mentiin paikalliseen baariin jossa soitti mahtava bandi jotain soulin tapaista, ja valmistauduttiin seuraavan illan "the wizard og oz"-pileisiin jossa sit kavereiden kaverit riehus tolkuttomassa humalassa costuumit paalla (sori hei, oon hukannu joitain suomen sanoja..). Mut joo, se ei kyl ollu ihan meijan scene, joten hilpastiin aika nopeesti kotio. Mut hyva kokemus, ei siina:)
Oli taas aika sanoa hyvastit uusille ystavilleni ja lahtea kohti sydneyta, mika osoittautui hankalammaksi kuin olisi luullut, koska ensinnakin, eksyttiin vaaralle lentokentalle ja missattiin lento, mut onneks kiltti lentokentta-seta siirsi meijat toiselle lennolle. No siirto oikealle lentokentalle kesti yli tunnin, mut ehdittiin hyvin sit tahan, kunnes kuulutettiin et ei voidakaan nousta koneeseen kun kone on rikki. Ei jouduttu oottaan kuin 45min ni oltiin taas ilmassa kohti sydneyta.. eli kaikki hyvin.

Katin poikaystava Adam oli odottamassa meita ja lahdettiin sit siita ajamaan wollongongiin, seuraavaan majapaikkaamme. Taa talo missa asuttiin oli Adamin ex-vaimon asunto, mut han ei onneks ollu kotona sina aikana kun asuttiin siella. Olis ollu ehka pikkasen outoa... Joo mut ma pretty much vaan tsillailin siel ku noi kaks hurjapaata hyppi lentokoneista ja silloilta ja ties mista (eli siis skydivesivat ja hyppasivat base-hyppyja) Itekin olisin saanu hypata taivaalta, mut seolis maksanu ihan liikaa mun budjettiin, joten paatin jattaa sen toiseen kertaan. Mut ei siina, nyt ollaan sydneyn keskustassa ja yritan etia jotain tyota ja asuntoa et paasen joskus sinne thaikkuihin. Katkin lahtee kotiin sunnuntaina, joten oon sit ihan alone:D Let the adventure begin!!!

Mut lopettelen tahan nyt rakkaat ystavani ja meen tuijottamaan taivasta.

Looooveeee yooou aaaallll!!!!! Sanna

Ihan aluks pitaa pahoitella etten valttamatta ehdi vastailla jokaiselle erikseen, joten kaykaa tsekkaas taalta sit mita mulle kuuluu, koska en ehdi/pysty/halua hengailla koneen aaressa niinkaan paljon. Ai niin ja sahkopostia voi sit lahettaa kans ja yritan sillon tallon kirjotella ite myos! Jeps, mut tarina alkaa....

Mul oli ihan paras viikonloppu ku paasin vihdoin sunnuntai ammuna sinne rainbowfestareille. Ja ihan tiedoks vaan kaikille jotka sano et se nimi viittaa homoihin, ni ei taalla paassa maapalloa, se oli kokonaan hippitapahtuma, missa kaikki vaan rakasti toisiaan, itseaan,luontoa ja kaikkee mahollista. Kellon ympari soi musiikki ja nukuttiin teltoissa(siis se paikka oli keskella luontoa, jossain pelto/metsikossa. Joo mut sain irti siita ihan hirveasti, tunsin et olin palannut kotiin. Oli ihan uskomattoman ihanaa kulkea vaan koko ajan paljain jaloin ja tuntea olevansa osa tata universumia ja luontoa ja kaikkea. Iltasin aina kaikki melkeen keraanty chaitelttaan (juotiin litroittain chaiteeta) ja ihmiset alko soittaa bongorumpuja ja huuliharppuja ja mitaikina ja kaikki osallistu siihen jollain tavalla. Ei ollut valia vaikkei kukaan tuntenut toisiaan, kaikki vaan tsillas yhessa ja nautti elamasta.

Sita on todella vaikea kuvailla nyt mut oli yks parhaimmista viikonlopuista mita oon ikina kokenut. Ihan erilainen. Ja se et nain Katin taas oli tietty vkonlopun highlight. Hopotettiin tuntikausia kaikesta mahdollisesta ja tuntui kuin en olis poissa ollutkaan. Mahtavaa :D
Parasta festarissa oli myos etta kaikki oli ihan omia itsejaan, siella oli haltijoita, metsanpeikkoja ja tavattiinpa jopa vatsatanssia tanssiva kaljupainen mies.

Hei oottakaas, taytyy haippasta kauppaan, mut jatkan myohemmin, koska paljon ihania juttuja on tapahtunut viimeisen parin paivan aikana, ja on pakko jakaa.

Palaan pian!

Muchos muchos loving, Suntsisantsi