IRC-Galleria

Väsyttää, väsyttää ja väsyttää.
Tuntuu jotenkin nyt potkivan vastaan epätavallisen paljon. Mieli tekis hirveesti touhuta, mut yksin kertaisesti on vaan niin poikki, ettei jaksa.
En tiedä onko joku sairaus viirus pukkaamassa päälle, mut ei oo silleen vahva fiilis ollenkaan.
Ei oikein osaa itselleenkään selittää sitä fiilistä. Ei vain jaksa. Tänään oon töissä aina ajan kuluks katsellu valveunia...=) Ihan hämärää.. Vähäksi aikaa kun istahdit, niin kohta jo näit vaikka ja mitä.. Sit vain säpsähtää ku joku sanoo jotain.
Eikä oo sellanen, et joo mee nukkuun väsymys.
Loman tarpeessa mä enemmänkin olisin. Mut eipä tarvi niitäkään suunnitella ennen kuin ensi kesäksi.. Viikkokin relaamista vois tehdä ihmeitä. Tulin tossa ajatelleeks, ku viikonloppuna kävin pitkästä aikaa mummolassa yksin, et se on niitä harvoja paikkoja missä voi relata. Missä voi olla niinku aina ennenkin. Nukahdin sielä sohvalle, missä olen niin monet kerrat ottanut torkkuja... Sit kävin ukin kanssa lauantai-saunassa.. Se oli niinkuin olisin palannut 10 vuotta ajassa taakse päin. En olis halunnut lähteä pois ollenkaan, kun hetkeksi pääsin irtautumaan tästä arjesta..
Mut kylläpä se tästä alkaa taas suttaantuun.. Pakko. Ei vaan oo vaihtoehtoja...