IRC-Galleria

Tiedot

Luokittelu
Harrastukset
Perustettu
2.11.2005
Koko
32 jäsentä
Tyttöjä: 24 (75 %)
Poikia: 8 (25 %)
Keski-ikä
36,3 vuotta
Otos: 24 jäsentä
Tyttöjen keski-ikä: 34,7 vuotta
Poikien keski-ikä: 40,1 vuotta
Ylläpitäjä
Deeveri

Jäsenet (32)

Rosaceae[Viktoria]SylvanaVampireLumivalko-CastintikruuLizah^^DeeverialmalinosandriiTuuliaKristiinaPallokuosiMay-MirJöördisAave-Maria
« Uudemmat -

DeeveriItkunauruhymiö on suosituin!Luonut: DeeveriPerjantai 12.06.2015 14:40

"Tutkimus osoitti, että klassinen punainen sydän oli skandinaviassa käytetyin hymiö. Näin tietenkin kaikkialla muualla paitsi Suomessa, jossa suosituimpana emojina oli vedet silmissä naurava hymiö."

Maininnan sai myös molester moon :D

"Erikoinen tulos oli se, että Suomessa suosituksi hymiöksi on noussut musta kuu, jolla on naama. Emojia käytetään enemmän kuin missään muualla. Tutkimuksessa sen arvellaan johtuvan Suomen pitkästä pimeästä talvesta."

http://www.iltalehti.fi/digi/2015060919832680_du.shtml
http://yle.fi/uutiset/numero_7_palaa_vanhaan_muotoonsa__piirratko_sinakin_numerot_vaarin/7504886

Minulle ei koskaan opetettu seiskaa ilman poikkiviivaa - hyvä niin, koska vanha viivallinen versio onkin kohta taas se oikea tapa piirtää numero 7.

Kirjaimet q ja z kuitenkin tulen jatkossakin kirjoittamaan tuollaisina kuin ne ovat ruudulla, eli ilman poikkiviivaa. Minun ikäluokalleni ei itse asiassa koskaan opetettu tekstauskirjaimia!

Miten päättäjät luulevat, että jatkuvasti opetusta muuttamalla saadaan mitään järkevää aikaiseksi. Aikuisena ihmisillä on kuitenkin monia eri tapoja ja tottumuksia riippuen siitä, minä vuosina kirjaimet koulussa opettelivat.

Kirjaimet ja numerotMaanantai 06.10.2014 21:47, 245 vastaajaa

Kuinka piirrät numeron 7?
Kuinka piirrät kirjaimen q?
Kuinka piirrät kirjaimen z?
Näytä tulokset
Vastataksesi tähän kyselyyn ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

DeeveriKirouksen ja kirkon etymologiaLuonut: DeeveriKeskiviikko 13.08.2014 03:19

Sain kysymyksen:
Juontuuko suomenkielen sana "kirous" sanasta "kirkko"?


Kirous on substantiivimuoto verbistä kirota, jonka sanavartalo on kiro-.

Kirota on vanha itämerensuomalainen sana. Inkerin kielen kero on kiro ja kirosana, kerota on kirota. Karjalan kirota tarkoittaa kiroamista, sadattelemista, haukkumista, moittimista, sättimistä, solvaamista ja torumista. Lyydin kirota on torumista, haukkumista, moittimista ja sättimistä.. Vepsän kirota on sama kuin suomessa, samoin vatjan tsirota. Viron kiruda tarkoittaa kiroilua ja noitumista.

(http://sana-analyysi.blogspot.fi)

Sana “kirkko” on mahdollisesti peräisin kreikan kielen adjektiivista “kyriakon” tai “kyriake”, Herran (oma). Toinen mahdollisuus on, että sana tulee keltin kielen sanasta “kyrk”, joka on skotlantilaisten lähetyssaarnaajien kautta kulkeutunut germaanisiin maihin, missä sitä on alettu yleisesti käyttää. Romaanisissa kielissä on sitä vastoin säilynyt kreikan kielen, Uudessa Testamentissa esiintyvä sana “ekklesia”. On tuskin mahdollista, että kreikan “kyriakon” (Herralle kuuluva / Herran huone) olisi aivan kuin siirtynyt suoraan germaanisiin kieliin ohi romaanisten kielten. Keltin kielen sana “kyrk” merkitsee rajattua, aidattua, ja kielellisesti se liittyy latinan sanaan “circus”.

Raamattu käyttää nimitystä seurakunta eikä kirkko. Kirkko käsite ja sana ei siis kuulu Raamatun oman ilmoitukseen, vaan on ihmisten myöhemmin keksimä. Kirkko sana näki päivänvalon 150 jKr. Jeesuksen ja apostolien sanavarastoon ei kirkko sana kuulunut, eivätkä he koskaan sitä sanaa käyttäneet, eikä sitä sanaa löydy Uuden testamentin alkuteksteistä.

(Lähteenä mm. Veijo Meri, Sanojen synty.)

Näin ollen ei ole mitään viitteitä, että kirkko ja kirous olisivat samaa alkuperää. Kirkon ja sirkuksen yhteys on huvittava, mutta toisaalta turha siitä on irvailla. Raamatussa neuvottiin perustamaan seurakuntia, ei ”sirkuksia” eli kirkkoja.

Tutkin myös englanninkielisen curse sanan etymologiaa. Sieltäkään ei löytynyt tukea sille, että kirous ja kirkko (tai risti) olisi lähtöisin samasta kantasanasta.

curse (n.)

late Old English curs "a prayer that evil or harm befall one," of uncertain origin, perhaps from Old French curuz "anger," or Latin cursus "course." Connection with cross is unlikely. No similar word exists in Germanic, Romance, or Celtic. Curses as a histrionic exclamation is from 1885. The curse "menstruation" is from 1930. Curse of Scotland, the 9 of diamonds in cards, is attested from 1791, but the origin is obscure.

curse (v.)

Old English cursian, from the source of curse (n.). Meaning "to swear profanely" is from early 13c. Related: Cursed; cursing.

(http://www.etymonline.com/index.php?term=curse)

Word Origin and History for curse Expand

O.E. curs "a prayer that evil or harm befall one," of uncertain origin, perhaps O.Fr. curuz "anger," or L. cursus "course." Connection with cross is unlikely. No similar word exists in Gmc., Romance, or Celtic. Meaning "to swear profanely" is from c.1230. Curses as a histrionic exclamation is from 1885. The curse "menstruation" is from 1930.

(Online Etymology Dictionary, © 2010 Douglas Harper)

Aiheesta englanniksi:
http://epublications.uef.fi/pub/URN_NBN_fi_joy-20070009/URN_NBN_fi_joy-20070009.pdf

DeeveriQLuonut: DeeveriPerjantai 08.08.2014 16:51

Juhani Mykkänen kirjoitti q-kirjaimesta loistavan artikkelin. Tässä pieni lainaus jutusta. Lopussa linkki.
___________

Q

Yhdet meistä ääntävät sen koolla: kuu.

Toiset ääntävät sen geellä: guu.

Vain toiset ovat oikeassa.

Kyseessä ei ole mielipideasia, murreasia tai varsinkaan makuasia. Q:sta ei ole väitelty virallisilla foorumeilla kuten Kielitoimistossa tai eduskunnassa.

Q on ja on aina ollut kuu – ei guu. Asian voi tarkistaa Nykysuomen sanakirjasta ja Wikipediasta.

Suomessa on uskoakseni silti vähintään satojatuhansia sivistyneitä, ihania ihmisiä, jotka puhuvat guusta. Eivät tahallaan väärin vaan siksi, että he ovat joskus oppineet kirjaimen niin.

Googlaamalla – kooklaamalla! – löytää esimerkiksi Meidän perhe -sivuston ja Vauva-lehden verkkokeskusteluja, joissa ihmiset puolustavat guu-ääntämystään.

Lue lisää:
http://nyt.fi/a1305857634001

http://yle.fi/uutiset/q_on_aakkosten_vahakayttoisin_kirjain__osaatko_aantaa_sen/7339037
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1616
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1322

DeeveriPisteet kotiinLuonut: DeeveriKeskiviikko 19.03.2014 15:51

Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -sivustolla on esitetty kysymys:
Ylioppilaskoevihkoissa lukee aina "kokeen pisteitys". Kumpi on oikein suomen kieliopin mukaan? Pisteitys vai pisteytys?

Suomen kielen sanakirjoissa sana esiintyy muodossa pisteitys.

Vertaa pisteittää, joka tarkoittaa

1. tehdä pisteitä, merkitä pisteillä. Pisteitetty alue kartassa.
2. antaa jllek pistearvot, pisteyttää. Pisteittää testisuoritukset.

Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006.
Suomen kielen perussanakirja, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992.

03.10.2009 Helsingin kaupunginkirjasto



Kielitoimiston sanakirjan (1. painos v. 2006) mukaan molemmat ovat oikein merkityksessä 'antaa jllek pistearvot', esim. "Pisteittää testisuoritukset", eikä sanakirjassa aseteta näitä kahta kirjoitusasua paremmuusjärjestykseen. Voisi siis yhtä hyvin kirjoittaa "Pisteyttää testisuoritukset". Pisteittää-sanalla on toinenkin, vanhempi merkitys 'tehdä pisteitä, merkitä pisteillä', esim. "Pisteitetty alue kartassa". Tässä merkityksessä ei pisteyttää-muoto kävisi.

Kielitoimiston sanakirja on uudistettu ja laajennettu versio Suomen kielen perussanakirjasta (1992), joka esittelee 1990-luvun alussa voimassa olleita suosituksia. Vuonna 2001 ilmestynyt nidottu laitos on sisällöltään muuttamaton.

"Pisteyttää" mainitaan jo Perussanakirjassa, mutta sen kohdalla on viittaus silloin parempana pidettyyn asuun "pisteittää".

Perussanakirjallakin oli edeltäjänsä: Nykysuomen sanakirja. Sen IV osassa on hakusana pisteit/tää (verbi), -ys (teonnimi) ainoastaan merkityksessä 'tehdä pisteitä jhk, varustaa pisteillä, punkteerata', esim. "Pisteittämällä kartalle merkitty alue". Teos ilmestyi vuonna 1956, ja kaikki myöhemmät laitokset aina 2000-luvun alkuun asti ovat muuttamattomia kopioita. Näyttää siltä, että sanaa ei tunnettu 1950-luvun alussa lainkaan siinä merkityksessä, jonka kysyjä esittää, tai se ei ainakaan ollut niin yleinen, että se olisi valittu sanakirjaan.

http://yle.fi/abitreenit/Abitreenit_vanha_keskustelupalsta/yle.fi/abitreenit/keskustele/viewtopic90c5.html
http://www.kysy.fi/kysymys/ylioppilaskoevihkoissa-lukee-aina-kokeen-pisteitys-kumpi-oikein-suomen
http://www.uef.fi/fi/opiskelu/pisteitys

DeeveriEi kyllä ole!Luonut: DeeveriKeskiviikko 12.03.2014 19:36

- Kyllä on vahvempi sana!
- Kyllä ei ole!



Riippuu tietysti siitä, miltä kannalta asiaa katsoo. Lauseen sisällä ei näyttäisi kuitenkin olevan aina vahvempi. Samaa mieltä vahvuudesta on ollut myös suurin osa vastaajista. Ei määrää lauseen merkityksen. Kyllä vain korostaa kielteisyyttä.

Esim.

Kaveri ei tule käymään tänään. (Kielteinen merkitys)
Kaveri tulee käymään tänään. (Myönteinen merkitys)
Kaveri kyllä tulee käymään tänään. (Myönteinen/toiveikas merkitys)
Kaveri ei kyllä tule käymään tänään. (Korostetun kielteinen/negatiivinen merkitys)

Sanojen järjestyksellä ei ole merkitystä, ei muuttaa paikastaan riippumatta koko lauseen kielteiseksi.

Esim.

Ei kyllä pidä mennä järven jäälle enää.
Kyllä ei pidä mennä järven jäälle enää.

Yksinkertaisimmillaan lause muodostuu vain kahdesta sanasta.

Esim.

- Onko Ruotsi kaikkien aikojen paras maa jääkiekossa?
- Ei kyllä! (Kielteinen merkitys)

- Onko Ruotsi kaikkien aikojen paras maa jääkiekossa?
- Kyllä ei! (Kielteinen merkitys)


Jos keksit päinvastaisia esimerkkejä tai sinulla on omia näkemyksiä aiheesta, kirjoita kommentti!

DeeveriRunebergin päivän uutinenLuonut: DeeveriKeskiviikko 05.02.2014 19:57

Suomen kielen lautakunta: "Alkaa tekemään" on nyt hyvää suomen kieltä.

Lautakunnan mukaan kieliopin vastainen ilmaisu päätettiin sallia, koska niin monet suomalaiset käyttävät sitä itsepintaisesti.

Suomen kielen lautakunta on päättänyt taipua joukkovoiman edessä ja luopua taistelusta alkaa tekemään -ilmaisua vastaan.

– Pitkän keskustelun jälkeen lautakunta päätti, että myös muoto alkaa tekemään voidaan nykyisin katsoa yleiskielessä hyväksyttäväksi, lautakunta kirjoittaa lähettämässään tiedotteessa.

Suomen kielen lautakunta perustelee oikeakielisyyden vaalijoita järkyttävää päätöstään sillä, että yritykset karsia kieliopin vastainen ilmaisu eivät ole tuottaneet tulosta.

– On suuri ja kasvava joukko suomalaisia, joiden mielestä alkaa tekemään -muoto on tyyliltään neutraali. Kouluopetuksesta huolimatta he eivät ole omaksuneet kirjoitetun kielen normia, ja siksi alkaa tekemään -rakenteita näkee jatkuvasti myös huolitelluiksi tarkoitetuissa teksteissä, tiedotteessa perustellaan sitä, että alkaa tehdä -ilmaisun ohella hyväksytään nyt aiemmin murteellisena ja puhekielisenä pidetty ilmaisu.

Lähde: http://yle.fi/uutiset/suomen_kielen_lautakunta_alkaa_tekemaan_on_nyt_hyvaa_suomen_kielta/7070427


Moni koululainen ja opiskelija on tässä tilanteessa ihmeissään, ja opettajat pettyneitä. Kaikki opetus on mennytkin hukkaan.

Miksi piti luovuttaa? Missä on se enemmistö? Koululaiset tekevät virheitä, se on luonnollista. Jotkut tekevät virheitä ja rikkovat sääntöjä aivan kiusallaan. Sitten yhtäkkiä virhe ei olekaan enää virhe - sääntö kumotaan. Oppilas ajattelee herkästi: onko muillakaan virheillä sitten niin väliä? Voiko muitakin sääntöjä muuttaa, jos jättää noudattamatta niitä?

Ketä tämä uudistus palvelee? (Muuta kuin tietenkin kirjoitustaidottomia toimittajia, jotka saavat pienen helpotuksen työhönsä.)

Kerro mielipiteesi kommentilla tai äänestä.

Alkaa tehdä vai alkaa tekemäänKeskiviikko 05.02.2014 19:44, 163 vastaajaa

Tämän Runebergin päivän päivän kohu-uutinen: http://yle.fi/uutiset/suomen_kielen_lautakunta_alkaa_teke...
Kumpaa kannatat
Näytä tulokset
Vastataksesi tähän kyselyyn ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

DeeveriVihreä kiviLuonut: DeeveriMaanantai 16.12.2013 21:33

Harmi, kun kukaan ei vastannut kryptoniitti. Turmaliinia sentään ehdotettiin.

Smaragdista tässä kuitenkin oli kyse. Oikeiden vastauksien määrä lämmittää lapsuudessaan kiviäkin keräilleen kielioppinatsin mieltä. :)

DeeveriRyynätäLuonut: DeeveriSunnuntai 29.09.2013 22:33

Ryynätä on mielenkiintoinen verbi. Kyselyni perusteella suurin osa käsittää ryynäämisen olevan oksentamista. Tuo merkitys saattaa olla ehkä peräisin jostain murteesta, kun muut vaikuttaisivat liittyvän lähtökohtaisesti armeijaslangiin.

Mitään selkeää murrelähdettä ei kuitenkaan löytynyt. Joissakin murteissa ryynääminen tai rynääminen on kaatumista ja jossakin toisaalla, erimerkiksi Raahessa, ryynääminen on ruuan ruskistamista paistinpannussa.

Google-haulla löytyy viitteitä eniten armeijaslangiin, jossa ryynääminen on ryömimistä (varsinkin taisteluharjoituksissa ryömimistä). Myös Irc-galleriassa on yhteisö Ryynääminen, jonka kuvaus viittaa armeijatouhuihin.

Sana ryynätä on muodoltaan lähellä sanaa rynnätä. Ehkä inttijätkien puheita kuunnelleet nuoremmat pojat tulkitsivat ryynäämisen olevan jonkinlaista rynnistämistä tai rynnäköintiä, ja sitä kautta siviilipuolelle muodostui ryynäämiselle hieman toisenlainen merkitys: rynnistää, tungeksia.

Miksi sitten yleisin merkitys vaikuttaisi olevan oksentaminen? En tiedä!

LÄHTEET:

http://urbaanisanakirja.com/word/ryynata/
http://fi.wiktionary.org/wiki/Liite:Armeijaslangi
http://hommaforum.org/index.php?topic=7.2425;imode
http://keskustelu.jatkoaika.com/showthread.php?p=2286780
http://edu.raahe.fi/yhdistykset/matkailuoppaat/Murresanat.html

Jos sinulla on teoria, arvaus tai tieto siitä, miksi ryynääminen on oksentamista, kerro se kommentissasi.

Deeveri 2013

DeeveriHetken kuluttua ParkanoLuonut: DeeveriKeskiviikko 12.06.2013 17:41

Vi anländer om en stund till Parkano

En hetkeen ole kirjoittanut tänne blogiin, mutta korjataan asia nyt.

Kuinka pitkä on hetki?Keskiviikko 05.06.2013 00:27, 273 vastaajaa

Näytä tulokset
Vastataksesi tähän kyselyyn ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.


Laadin kyselyn siitä, kuinka pitkä on hetki. Vaikka hetken pituutta on oikeastaan mahdoton määritellä, vastaukset noudattavat selkeää jakaumaa.

Yli puolet vastaajista käsittää hetken pituudeksi 1-5 minuuttia, joka on sama kuin aikaisemmin VR:n kaukoliikenteessä käytössä ollut hetki: "Hetken kuluttua x", jossa x on jokin asema, esimerkiksi vaikka tuo Parkano. Kuulutus tuli junassa keskimäärin 3 minuuttia ennen asemalle pysähtymistä. Tuon hetken kuluessa kyydistä poistuva matkustaja ehti pukea takin, ottaa laukkunsa ja siirtyä vaununsa päätyyn lähimmälle ovelle.

Nykyään kaukojunissa kuulutetaan "Seuraavana Parkano / Nästa Parkano / The next stop Parkano". Mahtaako syynä olla se, että rautateillä kaiken pitää olla täsmällistä, eikä sen vuoksi voida käyttää epämääräisiä aikayksiköitä. Toisaalta VR:n nykyisen täsmällisyyden tuntien tuollainen selitys kuulostaisi lähinnä surkuhupaisalta.

Muunkin pituisia hetkiä toki on olemassa. Voi sanoa esimerkiksi "Eipä ollakaan hetkeen nähty". Tuo hetki voi olla melkein mitä tahansa muutamista minuuteista useisiin vuosiin. Hetki on myös hyvin venyvä käsite silloin, kun kaveri sanoo tulevansa hakemaan hetken päästä.

Mutta onko hetki todellisuudessa paljon lyhyempi? Hetkeä voisi verrata valokuvaan. Kuvaan on tallentunut hetki. Pitemmällä valotusajalla vähän pitempi hetki, mutta kuitenkin. Hetki on tarkimmillaan yksi piste aikajanalla.

Hetki on myös varsin suosittu aihe lauluissa. Rakkauden ja elämän ohella hetki on aihe, joka löytyy suunnilleen jokaisesta genrestä virsistä viisuihin ja trancesta trashiin. En listaa tähän Youtube-linkkejä, mutta voit itse muistella ja laskea, kuinka monesta biisistä löytyy hetki jossakin muodossa jollakin kielellä.

Tästä blogitekstistä en myöskään tee tämän pitempää. Jos juttu herätti ajatuksia, jatkan keskustelua kommenteissa.
« Uudemmat -