IRC-Galleria

http://www.youtube.com/watch?v=nHd6apvFCww&feature=related

Nokkeluus on ylemyyttä.

JA vittu, siittä on jo viikko.

Plaaplaaplaa. Kaikenlaista paskaa. Lähinnä ahdistanu ja vituttanut.

Mut jotain iloa pimeydestä nauttimiseen tuo uusi Penanpentu.. Tai pena, the popped, liero. Sieltä se pikkuruinen pää lehden alta alkaa jo kuikkimaan kun ensin uusi koti oli niiiiiiin ISO, ettei piiloonmöyrimistä voinut vastustaa. 20 pinkkiä odottaa nälkäistä suuta! Tästä kasvatetaan kylän mahtimela, the kyntäjä, kaikkien hedelmättömien lierojen siementäjä. \,,/

Mun hiirikasvattamoon otetaan lahjoituksena vastaan häkkejä ja faunabokseja. :]

http://www.youtube.com/watch?v=FVhYQ1MbCR4&feature=related

eipä muuta moi!

OMG! Tapoin ajan. Koko viikko meni elonmerkittä. Viikonloppu menee näköjään palotteluun. Tai palaUtteluun. Ihan sama.

Lakkaan virallisesti kattomasta tota BB-paskaa. Muuten ihan kiva. Mut tuo ulisijan ku pääsis litsimään ohimoille. Joo, korkea aika lopettaa. Nää on näitä vitun tärkeitä periaatepäätöksiä.

Kuten sanottua.

Mirror Mirror on the wall
True hope lies beyond the coast
You're a damned kind can't you see
That the winds will change

* Jalkapuuhun julkiselle paikalle.
* Kiven sisään.
* Pari vuotta linnaa.
* En kehtaa edes sanoa, mitä sille pitäisi tehdä.

Jälleen varsin sekava päivä. Täysin persefiilis jäi viikonlopusta, vaikka metsästä toki nautittiin karvaloisten kanssa melkoisesti. Samoilu on niin kivaa. Kaikki muu sit tyypillisesti onkin päin vittua ja totuttuun tapaan, yrityksestä toisin -vituttaa aina vaan.

Perhettä ei voi valita. Ei. Mut aina voi kääntää takkinsa, olla kiittämätön paska ja kunnioittaa vain sitä yhtä, joka sen ansaitsee. Tänäänkin mummo viivähti ajatuksissa tovin. Aika raskas tuo huoli on kantaa. Ja huono omatunto siitä, että yrittää elää. Sit vielä huono omatunto, että yrittää elää, eikä sit onnistu siinäkään kuin ylläpitämään elintoimintoja. Nekin sattuu satunnaisesti prakaamaan.

Vittu. Ainainen ihmetyksen aiheeni on ihmiset ja niihin luottaminen. Ihan sama missä ja millon, aina pitäs muistaa, ettei koskaan sais luottaa.Miten voi olla vaikeaa sanoa asioita niinkuin ne on, todella, eikä aina koita tehdä omaa tulkintaa ja kertoa kaunistellusti sieltä täältä ainaista paskatarinaa. Absoluuttinen fakta, joka tiedossa on, on ainoa länkytys mitä siedän ja sekin epäonnistuu 99,9 prosenttia ihmisistä. En kyl siedä montaa tyyppiä ollenkaan. Toisia vielä vähemmän.

Kai meikäläisen kuuluis vaan tottua tähän kosmiseen yksinäisyyteen ja siihen ajatukseen, ettei koskaan tule vastaan ihmistä jolla olis rohkeutta olla rehellinen ja avoin. Kahta sanaa, jota molempia rakkauden ohella käytetään törkeästi väärin oman imagon ja ulosannin kaunistamiseksi. Turhauttaa.

Synnyin yksin, kuolen yksin. Matkalla nussin montaa.

Totuus tulee aina julki. Lierot varokaa. Mulla on mun oma lupa tappaa, enkä vie edes henkeä. Ajattelin ruveta vittupääksi ja kiduttaa lähimmäiseni halki. Veneestä voi aina hypätä, kevyempi se on yksin soutaa. Enhän mä ole vielä vittupää? En. Joten voin ihan hyvin ruveta sellaiseksi.

BB:ssä on jenkkipalloa. Mä luulen, että turrutan tän viikon itteäni sillä. Viikonlopulla laitan fillarin ja otan tiukan kuntokuurin ennen leikkausta, ni kestää veniä sit parannusta.
O`hoi, jeesus, moi.

1) Oikeaoppinen maahanmuuttajan käyttöopas:
Asut omakotitalossa vaimosi kanssa. Teillä on myös koira nimeltään Fifi. Hieno koira, tosin haukkuu joskus hieman liikaa eikä tottele istumakomentoa. Fifillä ei tosin ole roolia tarinassa, kunhan hieman väritän skenaariota. Anyway, oven ulkopuolella käydään sotaa. Ovikello soi, joku tyyppi pyytää päästä taloon suojaan sodalta. Päästät hänet sisään, sillä olisihan se väärin jättää kaveri ulkopuolelle. Tarjoat hänelle ruokaa ja vaatteita, juotte lasilliset punaviiniä ja juttelette mukavia. Sota ulkopuolella loppuu ja vieras mies kiittää sinua vierainvaraisuudesta ja että hän säästyi kansanmurhalta. Ennenkuin kaveri lähtee ovesta ulos, vaihdatte vielä mese- ja facebooktietoja.

2) Tämänpäiväinen maahanmuuttajan käyttöopas:
Asut omakotitalossa vaimosi kanssa. Skipataan Fifi. Ovikello soi ja sisään astelee joku kaveri, ulkona on joku sota ja hän pelkää kansanmurhaa. Ihan ymmärrettävää, sattuuhan näitä. Tarjoat hänelle ruokaa ja vaatteita. Käväiset töissä, ja kaveri kertoo kuinka joku jengi pölli häneltä kengät. Annat uudet. Seuraavana päivänä palaat töistä, ja löydät vaimosi hakattuna. Kaveri sanoo että näin meillä tehdään. Yrität selittää että meillä kotona noudatat juuri samoja sääntöjä kuin kaikki muutkin. Soitat Astridille ja selität tilanteen, mutta hän haukkuu sinua rasistiksi. Hän kertoo että tällä kaverilla on nyt vähän vaikeaa, joten tällaisia tapaturmia nyt täytyy kestää. Haluat heittää kaverin pihalle, mutta et saa, koska ulkona käydään sotaa. Pian ovikello soi jälleen, ja sisään marssii pakolaisen suku. Olet että WTF, mutta heidät on hyväksyttävä sisään. Pian pakolaiset ihmettelevät miksi heillä ei ole päätösvaltaa asioissa, onhan heitä enemmän. Joten joudut taipumaan joissain säännöissä, vaikka kyse on omasta kodistasi. Pian he ihmettelevät että miksi he eivät saa päättää kaikista säännöistä, onhan heitä 15 ja teitä vain kaksi. Sitten ulkona loppuu sota. Pyydät heitä lähtemään mutta WTF he eivät lähdekkään. Täällä on kuulemma niin hyvä olla.

Mulla taitaa kyllä olla joku yhteiskunnallinen päähänpinttymä. Taidan nauttia aurinkoisesta lauantaista, pöristellen, höristellen ja uhmaten palohälytystä. Narskuen tottakai! Suburban freekshow vol.666 \,,/

Tänä psyykkisesti väsyneenä vihaan lässyttäviä anteeksipyytäjiä. Vittu kun voi jonkun anteeksipyyntökin vaan vituttaa. Ja epävarma lässytys. Voi jorma. Jos enää hankalemmaks kommunikoinnin sais. Maailma varmasti kaatuu siihen, jos sanoo ajatuksensa, näkemyksensä ja mielipiteensä ääneen. Ehkä mä olen ärsyttävä just siks, etten todella jätä omaani kertomatta.

Mä olen kyllä kasvanu vähän vinkkeliin, mut mikäs täs. Kaiken tämän koheltamisen jälkeen, ei mun elämä nyt huonoimmasta päästä ole. Kuustonnia vuodessa keräystä ja penkistä edes oma perse ylös. Obelixin takakontti rempan sain sentää aloitettua! \o/ Haistakaapa paska maailman jokaikinen ilmastonsuojelijahippisihminen, sillä kun kasvattaa herkullisia omenoita(ja ah, naminami punaviinimarjoja), voi hyvin päristellä 38-vuotiaalla herrasmiehellä, joka kuluttaa (paljon myös moottoriöljyä) ~10-11l/100km BUAHAHHAAAH. Ja ei, ei saa turvavyöttömyydestäkään sakkoja. Hienosti ohimennen voipi kusta holhouslaille. Vielä mä kaikki porsaanreijät löydän ja tukin ne itselläni. :]

Kyllä, ajattelin vakavasti pohtia adoptiota ja lapsen _kasvatusta_. Muahaha. Hyvä päivä aloittaa perinnönjako on sitten kun lakkaa luulemasta olevansa ainoa missään suhteessa. Toki tähän heti perään vois raapustaa listan muistakin ehkä adoptiolautakunnan mielestä lapsenkasvatuksen kannalta epäsopivia piirteitäni, mutten aio niin tehdä. Materiaalia on varmasti jo kertynyt pitkälti. Ja kaikille 2plussalaisille lupaan lämpimästä huomaamisesta tehdä heti prosessin alussa nikin, blogin ja alan tosissani testamaan suomen lastensuojelun toimintaa.
Or not.
Ehkä en sentään. Muutetaan katraan kanssa inariin ja kuolleen sebastianin pesämunalla elämme mukavasti luomuelämää, kunnes valtio pakkolunastaa kaiken, perustaa kultakaivosyrityksen ja alkaa louhia kallioon salaista ydinjätteen epäterveellistä dumppausallasta.
Ehkä viel pitää miettii.

Paska päivä, olisin vaan jääny taaskin koivun alle, kahdella metrillä ohi, mä sentään olin koneen kanssa selin tasotukseks, mut ei, en saanu tätä päivämäärää hautakammioni sisäänkäynnille.

Huomenna biltemasta bitumiäänieriste levyä ja takakontin levytys! Ensi kesän festareille valmistautuessa... \,,/

Love my second life. <3