IRC-Galleria

Näin siis jälleen kerran fredalla.
rappukäytävän lattian maalaus, käytävän ollessa kaiken aikaa käytössä. siis selvä puolitus käytävästä, toinen puolisko kuivuu maalissa, toista käytetään, ja sitten vaihto. simppeliä, -eikö?

niinhän sitä luulisi. ensimmäisenä päivänä tein laputukset jo valmiiksi oveen ja rappujen alapäähän tekstinä "LATTIA MAALATTU! kulje käytävän vasenta reunaa, kiitos!"
vedin teippaukset valmiiksi, mulla oli kuivausreikä paikattuna, ja sitten ylhäältä kipsuttaa alas työmaan ensimmäinen asukas.

tuo kolmekymppinen nainen kulkee läpi laputusten sen kummemmin mitään huomaamatta, tervehtii mulle iloisesti ja kävelee suoraan mun lattianpaikkauksen yli upottaen korkonsa täydellisesti vastapaikattuun kuivausreikään. mitään tajuamatta tuo nainen kulkee hymyssä suin paklausklimppi korossa kieppuen kuin mustekalan rengas konsanaan.

ei muuta kuin uudestaan paikkaamaan. juuri kun saan uudestaan autoon pakattua vehkeet, tuo sama nainen palaa asioiltaan, jälleen kerran tervehtii iloisesti, rynnistää läpi teippausten ja seivästää summamutikassa lattiapaikkauksen JÄLLEEN KERRAN.
voi herranjumala tuolla sokealla tähtäystyylillä voisi vaikka lotota!

kolmas paikkaus. pikainen kuivatus ja maalaus. käytävän puolikas on erotelttu kolmella tangolla ja niitten läpi kulkevilla huomioteipeillä.
seuraavana päivänä huomaan kauhukseni jonkun silti laskeneen ostoskassi vastamaalatulle lattialle. pelastusyritys on epätoivoinen, joten lattia menee uudelleen maalaukseen.

seuraavana päivänä joku on päättänyt kävellä läpi teippien, ikään kuin pujotella tankojen välistä. luovutan ja valmistelen toisen puoliskon maalaamista. "LATTIA MAALATTU! kulkekaa käytävän oikeaa reunaa kiitos!"

seuraavana päivänä katastrofi on valloillaan. joku on rynnännyt JÄLLEEN KERRAN huomioteippien yli, huomanut kenkien takertuneen johonkin, stepanneen vastamaalatulla lattialla ikäänkuin ihmetelläkseen onko lattia märkä, ja olenkohan vieläkin luvatolla alueella? tuon jälkeen fiksu ja filmaattinen asukas on tyynesti pyyhkinyt räpylänsä kahdelle ensimmäiselle rappuselle.
tuo oli edessäni perjantaina iltapäivällä, ja ainut ensiapu oli kaataa lakkabensiinit rapulle ja ruveta vimmatusti raapimaan mattopuukolla. ja rätithän oli kaikki viety rapusta, enkä autostakaan sillä hetkellä löytänyt, niin ei muuta kuin sukka vasemmasta jalasta kouraan ja sillä kuuraamaan.
tuo aikaisempi korkokenkätäti tuli siihen hätään rappusia myöten, tuijotti ilmeettömänä mun vasenta paljasta kinttua ja hikistä sukkaa tärpättileikissä rappusilla.
"voih, kaikki sympatiat sulle!"

hermoja nyki, teki mieli läväyttää takasin jotain, mutten voinut. lattian uudelleen maalaus ja peukut pystyyn mitä maanantaina tulee vastaan.


maanantaina hain RTV:ltä pullon graffitinpoistotököttiä, jolla sain kuin sainkin kaikki betoluxit rapuista pois. maalaukset olivat tiistaihin mennessä muutaman uuden yrityksen jälkeen ihan hyvin vihdoin saaneet olla rauhassa, lukuunottamatta keskellä käytävää kulkevaa naarmujälkeä. teippasin keskeltä käytävää siis noin 15-20 sentin suikaleen eristyksiin ja paikkamaalasin. uudet huomiolaput: "VAROKAA TEIPPIEN VÄLISTÄ MAALATTUA LATTIAA!"
sitten pieni tupakkatauko kadun poskessa, ja paluu takaisin.

ei jumalauta! joku oli tosissaan ehtinyt sen viiden minuutin aikana kulkemaan kuin juoppotestissä SUORAAN PITKIN tuota paikkamaalattua kohtaa! ja jälleen tuli asiaa graffitinpoistopurkille ja sukalle.

en ole sen jälkeen nyt käynyt ko. työmaalla. katsotaan miten käy, aion laskuttaa firmalta ainakin parin urheilusukkia ja pari mennyttä hermonriekaletta.

Oli helpotus huomata
etten ollutkaan täällä vain sinua varten.

Ei siihen riittäneet kauniit kasvot
ei ne omenapuut eikä aamukahvit.

Sillä rakastajattarellasi oli pitkä kaula
-aina kuperat muodot,
maku mallaksesta maustettu.

Ja jos olin täällä sitä varten,
hyväksymässä kylmät suutelot
oli käryäminen kaksipuolista.


Kun ei kummankaan suut pysyneet
kirveelläkään kiinni,
rakastajan taikka rakastetun

niin ilmankos paloi kattila pohjaan!






**proosaa behind my back**

Yksinoikeuteni sinuun
on lämmin syli aina minun sitä kaivatessa.

Ethän väittele vastaan,
et puolesta,
sillä rakastan sinut itseeni
ja sellaiseksi kuin sinun tulisi olla.

Olethan olemassa vain minulle
eikä onnestamme niin mitään puutu.
Ja jos kaipaat niitä ystäviä
minä etsin sulle ne rumat ukkomiehet
sekä aikaisin näivettyneet kotiäidit niin.

Minä olen yhtä kuin sinä
ja sinä pukeudut itseäsi varten.
Hymynkareesi on meille suotu
ne pysyvät näitten seinien sisällä.







***fiktiivistä runoutta, älkööt luulko liikoja!***

-2vkoa ja kuusikymmentä kuutiota hiekkaa. kolmekymmentä aitan pohjaan, toinen mokoma tien rakentamiseen.

-toissa perjantai; masterhousen paketti saapuu reilut kolme viikkoa myöhässä. yöllä ollaan vielä rakennettu kilpaa tietä tuota tavarantoimitusta varten.

-toissa lauantai; aitan pohja kuntoon, hirsialut.

-toissa sunnuntai; vettä sataa kuin esterin perseestä. lapsityövoiman avulla saadaan ovet ja ikkunat paikalleen.

-maanantai; rakennetaan ja puretaan, koska ratkasevat hirret puuttuvat välistä.

-tiistai; isojen reklamointien jälkeen jq hyvitysten nouden päätyttyä nousee syvä häpeä; oma moka. mutta eipä enää pureta!

-keskiviikko; kaavaillaan tytöille riippukeinumahollisuutta parven lattian puuttuessa. nostetaan kattopalkit ja kurkihirsi ylös. apua!

-torstai; aluskate, pitkän kaavan starkkireissu.

-perjantai; rimat. mie menetän hermoni katon eristämisessä, rupeen mäiskimään ulkopuolelle kattolautoja.

-launtai; kattolaudat Melkein loppuun, katon eristys sisäpuolelta valmis, avot!

-sunnuntai; nyt mietitään miten sitä jaksaa..

hurjat kuuskytä kuutiota lapattu. pihatie viime silausta vailla valmis. tyttöjen pohjat valmiit. yhdeksättä hirsiriviä viedään. eilinenkin painettu aamusta yömyöhään, kunnes vesisade katkaisi hommat.

vähän meinasi olla ongelmia pohjien suoruuksien kanssa, mutta oikastahhan se lopulta piti, vaikka myö kuinka mietittiin että helpommalla päästään kun hommataan likoille nokkamukit ettei juomat kaadu kaltevilta pöytäpinnoilta rinnuksille:)

sitten kun tämä on ohi, en varmasti tee vähään aikaan mitään muuta kuin levittelen persettä sohvalla!

saatiin tänään maistiainen ensilumesta. hupaisaa, miten vielä puolitoistaviikkoa sitten lapparoin hiekkaa shortseissa ja topissa.

Mielikuvien rajoilla
hämärissä olosuhteissa
menneisyyden haamut viettivät kakkukahvejaan

niin kovin kauniisti puettuina,

että muutuin sillä samaisella sekunnilla
vieraaksi omiin juhliini.


Joten siksi, ja siitä syystä

-jos minuus on kykyä kieltää osaa itseään,
niin olkoon sitten niin..!

"Raskautta ei voi ravistaa naisesta."

Suuren pohdinnan jälkeen minun on todettava,
ettei näin viisaiden sanojen takana Voi olla
kuin mies.

eli niinpä vain 24n parkkisakon jälkeen oli aika saada se pikavoittokin. 115e tuli jotta räpsähti kun kolmenkympin alueella tuli työnnettyä 53km/h.
epäilivät mun vielä ajavan ilman laseja/piilareita, vaikka ilman niitä en näkisi edes työntää avainta virtalukkoon. hehhe. kehotettiin vieläpä noutamaan uusi ajokortti. olihan tuo nyt peräti kuukauden jo vanha versio...

lääkäri: "oot kyllä tosi timmissä kunnossa, vaikka neljä lasta oot synnyttänyt!"
minä: "hä?"




joo-o, näin siis viime lekurikäynnillä-
oon sitten aika nuorena ilmeisesti alottanut ja salannut paljolti jopa itseltäni. mahtaisi olla hyvä juttu niitten potilastietojen perustietojen tarkistus:D



muitakin tietoja voisi välillä oikoa muutamilta muiltakin terveysvirkaihmisiltä.

1. en ole koskaan ollut ammatiltani putkimies.
2. en ole koskaan käynyt alpeilla laskettelemassa, enkä muutenkaan.
3. pikkusiskoni ei ole kahdeksaan vuoteen enää ollut 9-vuotias.
4. nykyään näen vaahteranlehdissä muutakin kuin irvokkaita kuvia.
5. minulla oli eriparisukat aina syystä että.. hukkasin aina toisen parin!