IRC-Galleria

Deeveri

Deeveri

IRC-galleriassa vuonna 2024!

Selaa blogimerkintöjä

TekijäTorstai 17.05.2012 17:19



Mistä tietää, tuleeko j vai ei?

J-kirjain ei katoa tekijän muuttuessa monikolliseksi: suunnistaja -> suunnistajia tai tekijä -> tekijöitä.

Mistä tietää, onko yksikössä j?

Vaikka päättelemällä ja kokeilemalla.
  • Sanassa tekijä on j. Haltija on tekijä, koska hänen tehtävänsä on hallita omaisuutta. Haltia tarkoittaa perusmuotoisena vain taruolentoa. Vartijan tehtävänä on vartioida, lentäjän tehtävänä lentää jne.
  • Jos sana kuulostaa ilman j-kirjainta verbiltä, se on todennäköisesti verbi: kahmia (verbi) / kahmija (substantiivi, se joka kahmii).
  • Vertaa tapaukseen, jossa on kaksi samaa vokaalia: ostaa (verbi) / ostaja (substantiivi, se joka ostaa) tai putoaa (verbi) / putoaja (substantiivi, se joka putoaa).
  • Jos sana muistuttaa ilman j-kirjainta jonkin toisen substantiivin monikkoa, se on todennäköisesti jonkin toisen substantiivin monikko: lukioita (monikko sanasta lukio) / lukijoita (substantiivi, monikko, he jotka lukevat).
  • Jos sana muistuttaa ilman j-kirjainta substantiivin monikkoa ja verbiä, se on todennäköisesti substantiivin monikko ja verbi: kuokkia (substantiivi, monikko sanasta kuokka ja verbi) / kuokkija (substantiivi, se joka kuokkii).
Aina j-kirjainta ei tekijäsanassa kuitenkaan ole, vaikka se saattaisi sinne äänteellisesti sopia.
Esimerkkinä s-loppuiset: kauppias (kauppiaita) ja valtias (valtiaita).

Yhdyssanan osat (osa 2)Torstai 10.05.2012 21:52

Kirjoitin vähän aikaa sitten blogimerkinnän Käyttäjä, tunnus ja käyttäjätunnus, jossa päivittelin yhdyssanojen lyhentämistä siten, että perusosa pudotetaan pois.

Tutuin esimerkkihän on tietenkin Irc-gallerian lyhentäminen muotoon Irc. Lähes yhtä yleinen on Facebookin lyhentäminen muotoon Face.

Valitettavasti tuommoinen lyhentäminen ei toimi, ellei lukija/kuulija/keskustelukumppani voi asiayhteydestä päätellä, mistä on kyse.

Esim. 1: Lisäsin Irciin kuvia.

Tästä voi aika selvästi päätellä, että tarkoitetaan Irc-galleriaa, koska Irc on tekstipohjainen pikaviestintäpalvelu, eikä sinne voi laittaa kuvia (ellei ascii-grafiikkaa lasketa).

Esim. 2: Oltiin eilen kaverin kans webissä.

Tästä ei voi suoraan päätellä, tarkoittaako ilmaisu sitä, että kaverukset ovat olleet netissä (World Wide Web) vai sitä, että he ovat käyttäneet verkkokameraa (web cam).

Tämän tyyppinen lyhentäminen aiheuttaa helposti väärinkäsityksiä, varsinkin jos sanan osien merkitys ei ole tuttu. Siitä syystä Irc merkitsee monille pelkästään Irc-galleriaa ja webbi webbikameraa. Tuskin kukaan nimittää webbipalvelinta webiksi. Se on palvelin, serveri tai servu.

Eihän kirjakauppakaan ole kirja!




En tykkää pitkistä saarnoista, joten en kirjoita taaskaan tämän pitemmästi. Kommentoida saa.


LÄHTEITÄ JA OHEISLUKEMISTA:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdyssana
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/suomi/yhdyssanat.html
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.1.html
http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/kielenhuolto/oikeinkirjoitus/yhteen_vai_erikseen/yhdyssanat_ja_sanaliitot/
http://fi.wikipedia.org/wiki/IRC
http://fi.wikipedia.org/wiki/ASCII-taide
http://fi.wikipedia.org/wiki/World_Wide_Web

Kuunviljelyn tulevaisuudennäkymiäMaanantai 07.05.2012 00:01

Superkuun innoittamana vielä eräs kirjoittamani kuumaa-aiheinen tarina.



Kuunviljelyn tulevaisuudennäkymiä

Kuuseudun tulevaisuuden toimittaja kävi tapaamassa Maasankoskelaista viljelijäperhettä. Isäntä Markku Kuusalon perheeseen kuuluu vaimo Kuurit, kaksi kouluikäistä lasta sekä harmaa kuutiaiskissa Tellu.

Pihapiirissä on paljon rakennuksia: iso talli kuutalouskoneille, kolme varastohallia, pari pienempää vajaa ja kuukellari. Tuvan takana on peruna- ja nauriskuu sekä puutarha. Kukkapenkissä kasvaa pelamaata ja maanliljaa. Isäntää mietityttää, kuinka kauan tätä kaikkea vielä pystyy ylläpitämään; tuet kun jäivät saamatta. Seuraavaa päätöstä joutuu odottamaan monta maakautta. ”Aikaisintaan syysmaassa. Viimeistään toki joulumaassa, mutta siitä ei sitten enää paljon ole hyötyä tähän tilanteeseen”, murehtii Kuusalo. ”Metsää tuosta vähän kaadoin. Täytyy tehdä polttopuita, kun ei pysty sitä kuulämpölaitteistoa tässä tilanteessa asennuttamaan. Pari maatiota minä sain tehtyä, mutta eilisestä asti savotta on ollut seisahduksissa sirkkelin kuudoitusvian takia. Tässä meinaa vähitellen hermo mennä, eikä emännän maakautiset yhtään helpota asiaa.”

Alueen kuuperä on hedelmällistä, mutta ilman rahaa eivät koneet kulje. ”Kaiken kuutyhjiön hölmöläisiä siellä isossa kaupungissakin istuu! Kuukotkan suojeluun rahaa kyllä riittää, mutta ei viljan viljelyyn”, isäntä murahtaa.

Tänä syksyisenä iltana vielä maisemaa valaisee Kuusalon pihavalo. Valaiseeko talvella enää muu kuin maatamo, se jää nähtäväksi.



Jos et löytänyt tarinasta mitään ideaa, ei se mitään. Ei siinä kai maalukaan olla. Ja ehkä siksi koko juttu on ollut Windowsin työpöytälaatikossa tähän saakka.
Käyttäjä on henkilö (ihminen), joka käyttää jotakin laitetta tai esimerkiksi verkkopalvelua. Tässä tapauksessa keskitymme verkkopalveluun (esim. IRC-Galleria).

Käyttäjä voi rekisteröityä palveluun luomalla käyttäjätunnuksen. IRC-Galleriassa käyttäjätunnus on vapaamuotoinen yksilöllinen nimimerkki.

Tunnus on usein lyhenne käyttäjätunnuksesta. Tunnus tarkoittaa myös esimerkiksi vaakunaa, logoa ja morfologista kategoriaa. Tunnussana on läheistä sukua salasanalle, jota käytetään kirjauduttaessa käyttäjätunnuksella.

Käyttäjä ei voi olla lyhenne käyttäjätunnuksesta, koska tunnus on sanan perusosa. Alkuosa "käyttäjä" vain määrittelee, minkä tyyppisestä tunnuksesta on kyse.
________________________________________________________

OIKEIN: Matti kirjautui IRC-Galleriaan Tepon käyttäjätunnuksella.
OIKEIN: Matti kirjautui IRC-Galleriaan Tepon tunnuksella.
VÄÄRIN: Matti kirjautui IRC-Galleriaan Tepon käyttäjällä.
________________________________________________________

Ulkopistorasioiden suojausSunnuntai 22.04.2012 19:09

Kuinka ulos asennettavat pistorasiat on suojattu roiskuvalta vedeltä?


2404700.jpg

- Läpällä.

226.jpg

Puuha-PeteKeskiviikko 18.04.2012 20:26

Mitä on puuhapete englanniksi?

- Tietenkin wood oxidizer.

302.jpg

StrömsöKeskiviikko 28.03.2012 19:56



Strömsö on sunnuntaisin YLE FST5:llä esitettävä kodin makasiiniohjelma. Strömsö on myös huvila Vaasan Västervikissä ja saari Raaseporissa.

Kenellekään ei varmaan ole epäselvää, että kyseessä on ruotsinkielinen nimi. Tarkemmin ottaen Strömsö on paikannimi. Ström on suomeksi virta (puro, oja, joki, tms.) ja ö on saari. Jo peruskouluruotsilla pitäisi osata lausua ö oikein, eli pitkänä, niin kuin kirjain ö lausutaan: [öö]. Kun sana loppuu ö-kirjaimeen, sanotaan, että se loppuu ”ööhön”. Ei siis ”ööseen” tai ”öön”.

Tutuin esimerkki lienee Malmö, sillä sen monet taivuttavat ”Malmöön”. Google löytää sekä oikein että väärin taivutettuja Malmöitä verkkolehtien otsikoista. Pääsääntöisesti taivutusmuoto on oikein maakuntalehtien ja vastaavien julkaisujen ulkomaanuutisissa, kun taas matkailualan artikkeleissa jo näkee vääriä taivutuksia – puhumattakaan urheilutoimittajien kirjoittamista jutuista.

Vieraskielisten paikannimien taivuttamisesta on yleinen ohje: Jos ääntämys loppuu pitkään vokaaliin tai diftongiin, niin illatiivin (kysymykseen ”mihin, minne” vastaavan sijan) pääte on aina tyyppiä h + vokaali + n. Esim. Malmö [malmöö] : Malmöhön. Ei siis Malmöön tai Malmöseen.

Samalla tavalla taipuvat ruotsinkieliset suomalaiset paikannimet, kuten Brändö, Eckerö, Föglö, Jussarö, Strömsö ja Vårdö. Näihin ei kuitenkaan saa sekoittaa suomenkielisiä paikannimiä, kuten Kihniö, Köyliö ja Närpiö. Niissä ö lausutaan lyhyenä, ja taivutusmuodot ovat siten Kihniöön (tai vaihtoehtoisesti Kihniölle), Köyliöön ja Närpiöön.


LÄHTEET:

http://www.kotus.fi/index.phtml?s=461
http://www.kotus.fi/index.phtml?i=571&s=2760
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/all.html#vier-taiv-s
http://svenska.yle.fi/matochfritid/stromso.php
http://www.stromso.fi/sijainti.php
http://www.stromso.fi/yleista.php
http://ilmainensanakirja.fi/sanakirja_ruotsi-suomi/ström
http://ilmainensanakirja.fi/sanakirja_ruotsi-suomi/ö
http://fi.wikipedia.org/wiki/Strömsö

Työssä vai töissä?Torstai 22.03.2012 18:30



Ilmeisesti kovin moni ei ole täyttänyt KELA:n työttömyyskorvaushakemuksia. Siellä vaihtoehtoina on työtön ja työssä.

Harva sanoo "pitääkin tästä lähteä työhön". Töihin lähteminen on siis puhekielinen ilmaisu, mutta virallisissa teksteissä työssäkäyvä ihminen käy työssä. Sama muoto löytyy myös yhdyssanoista työssäjaksaminen, työssäoloehto, työssäkäyntialue ja työssäoppiminen, joista viimeinen on ainakin ammattikoululaisille tuttu.

Asiaa voi ajatella käänteisesti: työtön ei käy työssä - töitön ei käy töissä.

Jottei asia olisi näin yksinkertainen, jollakin voi tietysti olla useampi työ. Koska hän käy monessa työssä, voiko hän sitten ilmoittaa käyvänsä töissä...

Lastenvaunut junassaKeskiviikko 07.03.2012 20:03

Mitä eroa on vaunuilla ja vaunuilla? Se, että toinen on monikollinen yksikkö.

Erästä aikakauslehteä lukiessa, ja vanhoja muistellessa, heräsi mieleen kysymys, miksi lastenvaunuista puhutaan aina monikkomuodossa "vaunut". Junassa on useita vaunuja, mutta lähijunassa lastenvaunujen kanssa voi mennä vain tiettyyn vaunuun: sellaiseen, jossa on tilavampi eteinen. Kaukojunissa lastenvaunut voi jättää säilytettäväksi konduktöörinvaunuun ja mennä sen jälkeen lasten kanssa lasten vaunuun.

Myös vanhanaikainen autosta käytettävä nimitys on vaunu, mutta hevosen vetämä härveli onkin vaunut. Hevosta taas voidaan kuljettaa autolla erityisessä perävaunussa, josta käytetään nimitystä hevosvaunu. Auton perävaunusta, eli peräkärrystä, käytetään joskus monikollista muotoa peräkärryt, samaan tapaan kuin hevosen vetämistä kärryistä. Toisaalta hevonenkin vetää toisinaan yksikkömuotoista kärryä.

Yksikkömuotoisia vaunuja on aiemmin mainittujen lisäksi muun muassa raitiovaunu, asuntovaunu, kaivosvaunu ja vuoristoradan vaunu.

Monikkomuotoisia vaunumaisia kulkupelejä ovat rattaat; sekä hummavetoiset että mammatyöntöiset. Ratas on tietenkin ihan eri asia, mutta olisikohan vaunun monikkomuodon perusteena käyttövoima. Hevosen tai ihmisen lihasenergialla liikkuu vaunut, kun taas kone liikuttaa vaunua tai vaunuletkaa...

Kaivosvaunun kohdalla määritelmä on varsinkin historia huomioon ottaen hankala. Ja ovathan raitiovaunutkin alun perin liikkuneet hevosten vetäminä. Jonkin verran näkee käytettävän hevosen vetämistä vaunuista yksikkömuotoa vaunu (mm. Wikipediassa valjakkovaunu on yksikössä).

Hevosmiesten tietotoimiston mukaan VR luopui perinteisistä lasten vaunuista (ELht) sekaannusten välttämiseksi. Välillä nimitystä tosin vaihdettiin puuhavaunuksi, mutta siinähän oli ilmeinen vaara sekoittaa puuhavaunut tavaraliikenteessä käytettäviin puuhakevaunuihin. Lasten puuhavaunut romutettiin. Nykyisissä kaksikerrospalveluvaunuissa (Eds ja Edfs) on vain leikkinurkkaus.

ELht_23323.jpg

Paljonko se kello on?Perjantai 27.01.2012 17:36

Kysyin viikko sitten, kuinka kirjoitat kellonajan. Oli melko yllättävää huomata, että suurin osa kirjoittaa sen kielitoimiston suosituksen ja standardin SFS 4175 mukaisesti pisteellä erotettuna ja ilman etunollaa.

KellonaikaPerjantai 20.01.2012 17:01, 447 vastaajaa

Miten kirjoitat numeroina kellonajan "puoli kymmenen"?
Kirjoitan
Näytä tulokset
Vastataksesi tähän kyselyyn ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.


Itse käytän kaksoispisteellistä ja etunollallista muotoa. Vasta vuonna 2006 Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektijaksolla minulle selvisi, että Suomessa kuuluisi virallisesti käyttää erottimena pistettä. Siitä huolimatta en ole ottanut sitä tavaksi.

Jukka Korpela kirjoittaa ajan ilmaisemisesta näin:

Piste vai kaksoispiste erottimena?

Kun ilmaistaan kellonaika tai ajan kesto tunteina ja minuutteina, kenties myös sekunteina, niin kielitoimiston suosituksen ja standardin SFS 4175 mukaan käytetään erottimena pistettä, esim. ”12.30”.

kello 12.30
Hänen tuloksensa oli 10.05.30. [10 tuntia 5 minuuttia 30 sekuntia]
Hänen tuloksensa oli 10.05.30,6. [10 tuntia 5 minuuttia 30,6 sekuntia]

Standardin ISO 8601 ja englanninkielisen maailman käytännön mukaan taas käytetään kaksoispistettä, esim. ”12:30” ja ”10:05:30”. Yksi tärkeä syy tähän on se, että englannin kielessä piste toimii desimaalipisteenä, eikä kellonajoissa ole kyse desimaalijaotuk­sesta.

Käytännössä suomen kielessä käytetään kellonajoissa paljon myös kaksoispistettä. Se on myös hiukan selvempi kuin piste, etenkin kun pisteellä on suomessakin monia merkityksiä. Ainakin monikieliseen aineistoon tätä tapaa voi suositella.

Etunollat

Käytettiinpä erottimena pistettä tai kaksoispistettä, on aina kirjoitettava kellonajan minuutit ja sekunnit kahdella numerolla. Esimerkiksi ”klo 12:5” on väärin, samoin ”klo 12.5”.

klo 12:05
klo 12:10:08

Sen sijaan tuntien edessä ei yleensä käytetä etunollaa. Etunollan käyttö (esim. klo 07:30) on peräisin tietotekniikasta, jossa sillä tasataan kaikki kellonajat samanlevyisiksi.

klo 7:30
klo 23.30–0.30

Etunollaa voidaan kuitenkin käyttää aamuyön tunneissa selvyyden vuoksi, kun ilmaistaan aikaväli, joka ulottuu vuorokauden vaihteen yli.

klo 19–02 (tai: klo 19–2)

Kellonaikojen ilmaisun selkeys

Sellainen kellonajan merkintä kuin ”12.10” voi sekoittua päivämäärän merkintään ”12.10.”, varsinkin kun jälkimmäinen usein kirjoitetaan ilman loppupistettä. Esimerkiksi seuraava lause on kaksitulkintainen: ”Seminaari alkaa 12.10.”

Selvyyttä lisää, jos kellonajan edellä on sana ”kello” tai sen lyhenne ”klo”. Kylteistä ja ilmoituksista se usein jätetään pois tilan säästämiseksi. Päivämäärän ilmaisu ymmärretään helpommin päivämäärää tarkoittavaksi, kun kuukausi kirjoitetaan sanana tai mukaan liitetään vuosiluku.

Seminaari alkaa kello 12.10.
Seminaari alkaa 12. lokakuuta.
Seminaari alkaa 12.10.2006.


LÄHDE:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/5.2.html#klo