IRC-Galleria

Deeveri

Deeveri

IRC-galleriassa vuonna 2024!

Selaa blogimerkintöjä

ThaimaaKeskiviikko 26.10.2011 18:45

Ja isä meni Ruotsiin
Äiti lensi Thaimaaseen
Ja pappi sai taas kahvia juodakseen



Tällä kertaa kahvia väärään kurkkuun hörppää papin sijaan äidinkielenopettaja. Positiivista on tietysti se, että yli puolet sentään ovat tienneet (luntanneet tai arvanneet) oikean vastauksen. Hyvä!

Mielenkiintoista olisi kuulla, millä perusteella loput ovat valinneet taivutusmuodon ”Thaimaaseen”. Siksikö, koska se kuulostaa hyvältä, vai siksi, koska ovat kuulleet jonkun sanovan niin?

Perusmuodot Thaimaa ja taivas ovat erilaiset. Thaimaa loppuu pitkään vokaaliin, kuten esimerkiksi puu, kuu ja suu. Ethän sano puuseen, kuuseen tai suuseen? Taivas-sanan kaltaisia ovat keihäs, oinas ja hammas jotka taipuvat siis keihääseen, oinaaseen ja hampaaseen. Veikkaan, että osaat taivuttaa hampaan, vaikka siinä vaihtuukin konsonantti. Mikä siis Thaimaassa on niin vaikeaa?

Yksi apu Thaimaan taivuttamiseen on loppuosan hahmottaminen maaksi eli valtioksi. Samalla tavalla taipuu toinenkin eksoottinen maa-loppuinen maan nimi: Swazimaa – Swazimaahan. Swazimaa-nimen hahmotusta ehkä auttaa sen kolmitavuisuus. Maa-tavulle tulee puheessa luonnostaan sivupaino toisin kuin kaksitavuisessa Thaimaa-sanassa. Toisaalta kaikki valtioiden nimethän eivät suomen kielessä taivu näin. Mennään Ranskaan tai Venäjälle, Viroon tai Kyprokselle.

Pelkäksi maa-alueeksi ajatteleminen ei vielä välttämättä kerro taivutusmuotoa, tai se voi jopa johtaa harhaan. Sanotaanhan Ahvenanmaasta, että mennään Ahvenanmaalle ja Pohjanmaasta, että Pohjanmaalle, ja se on ihan oikein taivutettu. Edellä mainituissa tapauksissa vaihdetaan vain maakuntaa, mutta joskus käytetään myös ilmaisuja Tanskanmaalle, Saksanmaalle jne. Jotkut saattavat muistaa myös paikan nimeltä Ambomaa. Sen hallinnollinen asema on vaihdellut, mutta taivutus on vakiintunut muotoon Ambomaalle.

Myöskään maa-loppuisiin vesistöjen nimiin Thaimaata ei kannata sekoittaa. Miksei? Siksi, koska Saimaa taipuu Saimaaseen ja Vantaa Vantaaseen. Vesistöpohjaisista paikannimistä käytetään kuitenkin yleisemmin ulkopaikallissijoja, kuten silloin kun mennään soutelemaan Saimaalle, muutetaan Vantaalle tai kaadutaan Kollaalla. Enemmän kuin paikan tai alueen maantieteellinen tai hallinnollinen laatu, taivutusta saattaa kuitenkin sekoittaa nimenomaan tavujen määrä.

Vaikka Thaimaaseen-addressi onkin tunnetun nettikirjoittajan laatima pila, monet tuntuvat käyttävän kyseistä taivutusmuotoa ihan vakavissaan. Tiettävästi mitään myönnytyksiä ei ole Kielitoimistolta tai opettajilta kuitenkaan herunut. Hyvä näin. Ei tehdä Thaimaasta poikkeusta jo muutenkin poikkeuksia täynnä olevaan suomen kieleen.


LÄHTEET:

http://lyriikat.org/nayta/hector-lumi-teki-enkelin-eteiseen-17774/
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1269&ref=2372
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.4.html#vier-taiv
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=559
http://www.kotus.fi/index.phtml?i=560&s=2760#faq_560
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1066
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kollaan_taistelu
http://www.adressit.com/thaimaaseen
Luin äskettäin iteratiivisista yhdyssanoista. Iteratiivisia yhdyssanoja eli toistoyhdyssanoja ovat esimerkiksi nämä tuoreet ja ärsyttävät kotikoti, ruokaruoka, lomaloma ja kirjakirja. Toiston tarkoituksena on joko painottaa tai määritellä sanaa: kotikoti tarkoittaa lapsuudenkotia – ei opiskelijaboksia, ruokaruoka on itse valmistettua tai ainakin terveellisempää kuin pikaruoka, lomaloma on vapaa-aikaa ilman mitään normaaleja askareita ja kirjakirja tarkoittaa fyysisesti selailtavaa kirjaa erotuksena näytöltä luettavista kirjoista.

Korkkikorkki kertoo jo paremmin, mistä on kyse. Se on siis perinteinen korkista valmistettu korkki. Yleensähän korkit ovat muovia tai metallia. Alkuperäisen valmistusmateriaalin nimi vain on muodostunut yleisnimitykseksi.

Vanhoja ja melko yleisiä toistoyhdyssanoja ovat pikapikaa ja peräperää. Selkeästi genetiivialkuisissa toistoyhdyssanoissa taipuu alkuosa enemmän tai vähemmän: hienonhieno, uudenuusi, pienenpieni. Leikkeleet kuitenkin jostain syystä ovat ohuen ohuet, eivätkä ohuenohuet

Iso suomen kielioppi määrittelee kaikki edellä mainitut yhdyssanat näin:

Toistoyhdyssana eli iteratiivinen yhdyssana on yhdyssanatyyppi, jossa sama sana esiintyy kahdesti. Sanat ovat yleensä epämuodollisia, mahdollisesti leikillisiäkin. Ne korostavat kyseisen sanan tarkoitteen tyypillisyyttä tai ominaisuuden suurta astetta, kuten genetiivialkuiset adjektiivit.

Sama sana voi kyllä esiintyä kahdesti muissakin kuin iteratiivisissa yhdyssanoissa, mutta siitä en löytänyt mitään mainintaa. Ehkä en osaa käyttää Googlea tarpeeksi tehokkaasti tai sitten aiheesta ei vain ole kirjoitettu nettiin mitään.

Nämä äskeiseen määritelmään sopimattomat sanat ovat yleensä kaikkea muuta kuin leikillisiä tai epämuodollisia. Tarkoitan siis sanoja kuten päiväkerhopäivä, maksukehotusmaksu, koripallokori ja Tiemestarintie. Useimmiten sama sana on yhdyssanan alussa ja lopussa. Erona edellä käsiteltyihin toistoyhdyssanoihin, näissä toistuva sana ei aina samalla tavalla määrittele tai korosta. Toinen merkittävä ero on se, että samojen sanojen välissä on yksi tai useampia muita sanoja: junalauttatavarajuna. Pitemmissä yhdyssanoissa toistuva sana voi käytännössä sijaita myös muiden sanojen välissä: palokuntapoikatyötoimikunta.

Selkeästi oma ryhmänsä tämän tyyppisistä yhdyssanoista on yhdysnumeraalit. Niitä löytyy loputon määrä. Muutamia esimerkkejä mainitakseni: kuusikymmentäkuusi, kolmesataakolmekym-
mentäkolme
, kaksikymmentätuhattaviisisataakaksikymmentäkaksi. Numeraalit jätän äärettömyytensä vuoksi jatkossa tarkastelun ulkopuolelle.

Toinen erottuva ryhmä on erisnimet kuten Tiemestarintie ja Mäkipellonmäki. Mäkelänmäki lienee jotain näiden kahden tyypin välimaastosta. Varsinkin paikannimissä alkuosa, joka voi olla myös yhdyssana, tuntuu olevan usein genetiivimuotoinen, joten se tavallaan määrittelee loppuosaa.

Olen kiinnostunut keräämään lisää esimerkkejä. Jos olet törmännyt edellistenkaltaisiin paikan tai tien nimiin, kirjoita havaintosi kommenttiin. Myös muita toistuvaosaisia yhdyssanoja (nimitys on omakeksimä) saa kirjoitella!

__

LÄHTEET JA OHEISMATERIAALI:

http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/visktermit/visktermit.cgi?h_id=tCHDEABBA
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2601
http://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=425
http://www.otavanoppimateriaalit.net/verkkopiste/kielioppi/yhdyssanat.html
http://www.ts.fi/online/mielipiteet/kolumni/225501.html
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/23258/URN:NBN:fi:jyu-201004211550.pdf?sequence=1

MaadoitusongelmaKeskiviikko 28.09.2011 21:26

Voiko Kuussa olevan sähkölaitteen maadoittaa, vai pitääkö se kuudoittaa?

Terveisin
Timothy L. Kopra


Kuu%20ja%20Tellus.jpg

Oikeus vaietaTiistai 30.08.2011 17:36

- Sinulla on oikeus vaieta.
GALL_EURO2_SS11_wideweb__470x330,0.jpg
- HNNNNNNG! Minulla on vaikeus oieta.

Perjantain periaatePerjantai 05.08.2011 21:11


Tähän oli osattu vastata aika hyvin. Muutama perjaatteen mies tai nainen kuitenkin mukaan livahti.

SalamavastausTiistai 02.08.2011 20:02



Two-Lightnings-575x431.jpg
Salamoita

canon-430ex-ii-vs-canon-580ex-ii-4.jpg
Salamoita

produkt_salami.jpg
Salamia

"Kaijutinpoksi 400w"Maanantai 25.07.2011 00:21

Mistä kuuluu musiikkia -kyselyyn oli tullut suurimmaksi osaksi oikeita vastauksia.




Joku on kuitenkin tainnut lintsata kauppiksen äikäntunneilta:



(Ks. myös blogimerkintä Väliä vai ei (osa 2) -> Deeveri)

Vastauksia muutamiin kyselyihinKeskiviikko 13.07.2011 17:05

Nämä menikin vähän paremmin:







Vanhassa norsukyselyssä oli tilanne tasoittunut, mutta vielä on parannettavaa:





norsut-sl.jpg

Mystiset välilyönnitTiistai 05.07.2011 21:30

Nyt tiedän, mistä ne välilyönnit sinne ennen kysymys- ja huutomerkkejä ovat tulleet. Ne ovat karanneet lukujen ja lyhenteiden välistä.

Esim. 1

”Tuu meille tänään !”
”Joo ! Mut mistä mä saan kyydin ? En viittis kävellä 12km.”
”Tuu bussilla ! Se ei maksa ku jotai 4e !”
”Maksaa se kyl 8e, ku oon yli 16v.”

Esim. 2

”Ostin uuden kiintolevyn eilen !”
”Kuinka ison ?”
”2TB. Sain vakioasiakkaana 10% alennusta hinnasta.”

Jälkimmäinen esimerkki vihjaa välien katoamisen mahdolliseen syylliseen. Varsinkin tekniikkapainotteisissa, usein englanninkielisissä teksteissä sekä mainoksissa näkee käytettävän lyhennettä ilman väliä. Se on kuitenkin suositusten ja standardien vastaista.

Tietyissä maissa rahayksiköt ilmoitetaan tähän tapaan: $50
En jaksa uskoa, että pelkästään se olisi vaikuttanut välilyönnin katoamiseen suomestakin. Samallahan olisi euromerkkikin siirtynyt (€50).

Yksi vaikuttava seikka voi olla tuotteiden mallinimet, kuten Canon EOS 1000D ja BMW 540i. Ne liittyvät läheisesti markkinointiin ja sitä kautta mainontaan. Ehkä mainonnassa on tärkeintä, että juttu näyttää hyvältä; kieliopin ollessa toissijainen asia.

Suurin osa tietokoneohjelmista osaa käyttää väliä ihan oikein, mutta Google tarjoaa useimmiten ensimmäisenä väärin kirjoitettua vaihtoehtoa vaikkapa erikokoisia kiintolevyjä ja muistikortteja haettaessa. Tämä kuitenkin johtuu siitä, että ihmiset ovat ”opettaneet” Googlelle välilyönnittömän ilmaisun. Tietokoneen ja netin syyksikään tätä asiaa ei voi täysin laittaa.

Nykyaikaisella kännykkä- ja näppäimistökulttuurilla on myös melko vaikea selittää sitä, miksi välilyönti toisista paikoista järjestelmällisesti jätetään pois, mutta toisaalle se aivan tarpeettomasti lisätään. Jos joku keksii vedenpitävän selityksen, palkitsen hänet kahvilla ja viinerillä jollakin 24 h auki olevalla huoltoasemalla.

Kesähelteillä on vanhusten ja heikkokuntoisten syytä muistaa, että nykyään asteen merkki kirjoitetaan kiinni lukuun vain silloin, kun se esiintyy yksinään. Niinpä rullalautailijat tekevät 360° hyppyjä, kun lämmintä on 30 °C. Yksi hyvin hallussa oleva poikkeus on tuuman merkki, joka pienen kokonsa takia kirjoitetaan kiinni lukuun (42”). Poikkeuksia ovat äsken mainitun tuuman ja asteen lisäksi myös asteminuutit, astesekunnit sekä muutamat muut matemaattiset merkit, jotka merkitään ilman väliä.

Deeveri, 2011