IRC-Galleria

Deeveri

Deeveri

IRC-galleriassa vuonna 2024!

Selaa blogimerkintöjä

Väliä vai ei (osa 2)Tiistai 05.07.2011 18:46

Jos et ole vielä vastannut kyselyyn Mittayksiköiden lyhenteet ja niiden käyttö suomen kielessä, voit käydä vastaamassa siihen täällä: Deeveri.

Kysymysten oikeat vastaukset:


Perustelut: Luku, välilyönti, yksikkö. Eurosta voidaan käyttää lyhenteenä joko euromerkkiä tai pientä
e-kirjainta. Myös kansainvälistä valuuttatunnusta (EUR) voi käyttää, eli edellisten lisäksi 15 EUR olisi oikein. Rahayksikön lyhenteessä ei käytetä pistettä.


Perustelut: Luku, välilyönti, yksikkö. Metrin lyhenne on pieni m-kirjain. Mittayksikön lyhenteessä
ei käytetä pistettä.


Perustelut: Luku, välilyönti, yksikkö. Vuoden lyhenne on ei-matemaattisessa käytössä yleensä
pieni v-kirjain. Jos käytetään a-kirjainta, olisi se aina selitettävä, jottei lyhennettä sekoitettaisi aarin tunnukseen. Pisteetön lyhenne v tarkoittaa vuotta ajan mittayksikkönä ajan kestoa (ei vuosilukua) ilmaistaessa.


Perustelut: Yhdyssanojen osana esiintyvää -vuotias-sanaa ei voi järkevästi lyhentää, eikä lyhentämiselle yleensä ole todellista tarvetta. Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas kuitenkin mainitsee ilmaukselle "50-vuotias" lyhenteen 50-v.


Perustelut: Järjestysluku, välilyönti, lyhenne. Piste luvun perässä muuttaa luvun järjestysluvuksi (3 = kolme, 3. = kolmas). Koska kolmas luokka ei ole yhdyssana, käytetään luonnollisesti välilyöntiä. (Kolmasluokkalainen, joka on yhdyssana, vaatisi väliviivan: 3.-luokkalainen.) Luokka lyhentyy keskeltä ja lopusta. Perinteisesti niissä tapauksissa, joissa sanaa on lyhennetty lopusta, käytetään pistettä. Poikkeuksena ovat kuitenkin mittayksiköt. On vähän tulkinnanvarainen asia, voidaanko luokka katsoa mittayksiköksi. Joka kodin suomen kielen opas sallii liberaalisti myös pisteettömän lyhenteen "lk". Se kuitenkin on käytössä myös erikoisalan lyhenteenä sanasta lautakunta, joten varmempaa on käyttää pisteellistä lyhennettä.

Deeveri, 2011

Järjestys sanojenTiistai 31.05.2011 21:58

Netissä kiertää juttuja liittyen kirjainjärjestykseen. Väitetyn alkuperäisen amerikkalaisen tutkimuksen mukaan sanojen kirjainten järjestyksellä ei ole lukemisen kannalta merkitystä, kunhan ensimmäinen ja viimeinen kirjain ovat oikeilla paikoillaan.

Kommentoin asiaa blogikirjoituksessani
Kärtynisejjjarises ja lettuvuuas
-> Deeveri

Tutkimuksen tuloksista kerrotaan tiivistettynä näin:

According to a research at Cambridge University, it doesn't matter in what order the letters in a word are. The only important thing is that the first and last letter be in the right place. The rest can be a total mess and you can still read it without problem. This is because the human mind does not read every letter by itself, but the word as a whole.

Asiaa voi havainnollistaa automaattisella sekoitusgeneraattorilla:
Acrcinodg to a rcearseh at Cbrmdiage Ursentviiy, it dsoen't metatr in what oderr the lerttes in a word are. The only inaomtrpt thing is that the frsit and last ltteer be in the rghit pclae. The rest can be a ttaol mess and you can siltl read it whtoiut pleobrm. This is baeusce the hmaun mind does not read eervy lteetr by itlsef, but the word as a wolhe.

Eräs kirjoittaja tarttui asiaan, ja tempaisi melko suoran suomennoksen, joka kiersi pitkään Facebookissa:

"SUOMEN KIELIOPPI: Cmabrigden yilopitson tuktimusken muakan ei ole väilä, msisä jäjretsyksessä sanan kijraimet ovat, ainoa täkreä aisa on, että esnimmäinen ja viimienen kijrain ovat oikelila piakiolla. Loput voivat olla missä jäjretsyskessä tahasna ja imhinen voi sitli lukea tesktin ongemlitta. Jos osasit lueka tämän, koipoi tämä stakutseesi"

Puuttumatta enää aikaisemmin käsittelemääni havaintoon tutkimustulosten soveltamisesta suomen kieleen, tässä hämmennystä herättää otsikko "suomen kielioppi". Alkuperäinen tekstihän ei ole suomea. Eikä tutkimuksella sitä paitsi ole mitään tekemistä kieliopin kanssa, vaan oikeinkirjoituksen!

Sen sijaan suomen kieliopissa on eräs hauska piirre. Sallinette minun käyttää samaa otsikkoa.

"SUOMEN KIELIOPPI: Ilman tutkimuksia yliopiston selvää tämä on. Kielessä Suomen sanajärjestystä vaihtaa voi. Siitä kärsi ei luettavuus paljoakaan, hauskaa vaikka saattaakin olla, tällä tavalla kun kirjoittaa. Toisin kuin kielissä muissa monissa, suomessa lauseen merkitys muutu ei, vaikka paikkaa kysymyssanankin vaihtaa. Tämä onko totta? On kuitenkin sanoja tiettyjä, joiden paikoillaan täytyy olla. Ovat sellaisia monet konjunktiot esimerkiksi. Tätä statukseesi älä lisää, mutta mieleesi pistä.

Deeveri, 2011

Kärtynisejjjarises ja lettuvuuasMaanantai 30.05.2011 22:00

Essräää akrssssmleeaikalia yssipotolia tdhyen temukutiskn maukan slilä ei ole mttsyikreä mssiä jessykesästrä snaan krimejait oavt. Mitykertsä on vian slliä, että emmienäsist ja veemisiit kemajirit oavt olliikea paalikolian.

Osikalohin akinian ssssmeeeiiouklnä vsssreioa ksey emännen stiiä, että ieihmnn hhttmaaoa luitaesa skeä aatesyyhisikä ja sitä kuttaa pelletään homahtata emäääeristäpn karjoiinojejnn mikkesetyrn ktyääten tkoi anupa eiimämssntä ja veitsiimä ktinrijaa.

Eli:

Olisikohan ainakin suomenkielisessä versiossa kyse enemmän siitä, että ihminen hahmottaa lauseita sekä asiayhteyksiä ja sitä kautta päätellen hahmottaa epämääräisten kirjainjonojen merkityksen käyttäen toki apuna ensimmäistä ja viimeistä kirjainta.

(Englannin kielessä sanat ovat pääosin lyhyitä, jolloin on tutkimuksessa voitu yleistää asia niin, että tekstin ymmärtäminen perustuu ensimmäiseen ja viimeiseen kirjaimeen.)

Deeveri, 2011

LacrosseLauantai 14.05.2011 19:33

Mikael Granlundin ilmaveiviä hehkutetaan ihan kuin se olisi joku uusikin keksintö. Ainut uusi asia taitaa olla se, että kyseistä maalintekotapaa nimitetään ilmaveiviksi. Aiemmin se on tunnettu nimillä lacrosse ja zorro. Monet ulkomaiset tiedotusvälineet käyttävät noita nimityksiä edelleen, mutta Suomessa on näemmä otettu käyttöön ilmaveivi. Suomen kielen kannattajana minun on kai oltava ylpeä siitä, että vierasperäisen sanan tilalle on tullut kotosuomalainen nimitys.

Lacrosse-tyylillä tehtyjä maaleja on toki nähty ennenkin.
Tässä muutamia:





http://www.youtube.com/watch?v=qOWVu440qgY

http://www.youtube.com/watch?v=1z7ZaX8Q99s

http://www.youtube.com/watch?v=P8GlE5HL_eM

Huolissaan olemisestaTorstai 05.05.2011 19:58

Kirjoitin ennen vappua päissään olemisesta. Olin huolissani sekä kyseisestä ilmiöstä, että päissään olemisen oikeinkirjoituksesta. Nyt olen huolissani huolissaan olemisesta.

Tällä kertaa asialla eivät olleet koululaiset, vaan aikuinen sosiaalialan ammattilainen. Eräs Gallerian teinihelppereistä julkaisi kyselyn:



Sama possessiivisuffiksiongelma kuin päissään olemisen kanssa. Ah, kuinka kohtalokasta! :D


Tässäpä sosiaalityöntekijöille, vanhemmille ja kaikille muillekin pieni kertaus huolissaan olemisesta.

Minä olen huolissani
Me olemme huolissamme

Sinä olet huolissasi
Te olette huolissanne

Hän on huolissaan (huolissansa)
He ovat huolissaan (huolissansa)


Jos siis olet huolissasi siitä, että kamusi on päissään, ota yhteyttä vaikka verkossa toimivaan teinihelpperiin.

Deeveri, 2011

PäissäänPerjantai 29.04.2011 01:29

Lähestyvän vapun kyseenalaiseksi kunniaksi lyhyt oppitunti suomen kielen ilmaisusta olla päissään.

Toisin kuin kännissä, jurrissa, hiprakassa tai tuiterissa ilmaisu päissään sisältää aina omistusliitteen eli possessiivisuffiksin.

Minä olen päissäni
Me olemme päissämme

Sinä olet päissäsi
Te olette päissänne

Hän on päissään
He ovat päissänsä (päissään)

Muotoa päissään käytetään siis vain kolmannesta persoonasta (hän/se, joskus myös he) puhuttaessa.

Esim.

Matti oli päissään eilen.
Hän on ollut päissään joka juhlissa.

Koska ilmaisu vaatii aiemmin mainitun possessiivisuffiksin, ja sana päissä on jo itsessään monikkomuotoinen, taivuttaminen ei ole aivan helppoa. Varsinkaan, ellei hallussa ole vielä edes peruskoulun äidinkielen oppimäärää.

Siispä suosittelen jättämään päissään olemisen vaikkapa ylioppilaille.

Deeveri, 2011

KumpiKeskiviikko 23.03.2011 21:29

Sanaa kumpi käytetään silloin, kun mahdollisia vaihtoehtoja on kaksi.
Siis tasan kaksi! Ei kolme, neljä tai viisitoista.

http://suomisanakirja.fi/kumpi

OIKEIN: Kumpi on parempi, Suomi vai Ruotsi?
VÄÄRIN: Kumpi on parempi, Suomi, Ruotsi vai Norja?

Deeveri, 2011

__

Katso myös:

Vai mitä et toi alku on tos turha?
Aiotko vielä kirjoittaa että aijot?

H-kirjaimeen loppuvat sanatMaanantai 14.03.2011 20:39

Häh? Eihän suomen kielessä ole h-kirjaimeen loppuvia sanoja… Ai on vai? No höh, niinpä onkin! H-loppuisia sanoja löytyy sanaluokasta nimeltä interjektiot, eli huudahdussanat.

Varmimmin näitä sanoja löytää sarjakuvalehdistä, kuten Aku Ankasta. Ahkerassa käytössä h-loppuiset interjektiot ovat myös chat-tyyppisissä pikaviestikeskusteluissa ja Irc-galleriassa, vaikka hymiöt ovat suurelta osin kirjoitettuja ilmaisuja korvanneetkin.

Interjektiot ovat taipumattomia, mutta monista huudahduksista käytetään useita erilaisia variaatioita. Osalla sanoista on (väliviivallinen) kaksoismuoto. Interjektioita muodostetaan myös tilanteen mukaan. Niinpä kaikenkattava luettelointi on mahdotonta. Tietynlaisen jaottelun h-loppuisista huudahduksista saa kuitenkin laadittua.

Listassa on väliotsikkoina sanojen pysyvät kirjaimet ja sanojen perässä suluissa joitakin merkityksiä.


H-kirjaimeen päättyviä suomenkielisiä sanoja:

*h / **h

ah, aah (yllättyneisyyttä, nautintoa, ihailua)
eh, eeh (epävarmuutta, epäröintiä)
oh, ooh (hämmästystä, yllättyneisyyttä)
uh, uuh (kipua, nautintoa)
yh, yyh (nyrpistelyä)
äh, ääh (turhautumista)
öh, ööh (epäröintiä, hölmistystä)

h*h

hah, hah-hah (nauramista, ivallista nauramista)
heh, heh-heh (nauramista, hekottelua, mummonaurua)
hih, hih-hih (nauramista, hihitystä)
hoh, hoh-hoh (nauramista, hohotusta, väsymystä, yllättyneisyyttä)
huh, huh-huh (väsymystä, säikähdystä)
hyh, hyh-hyh (nyrpistelyä, moittimista)
häh (ihmettelyä, kysymistä)
höh (pettymistä, tympääntymistä)

k*h

kah (murreilmaisu: katsomaan kehottamista)
köh, köh-köh (yskimistä)

p*h

pah (halveksuntaa)
pih (kiukkua)
puh (uupuneisuutta, hengästymistä)
pyh (halveksuntaa, vähättelyä, epäuskoa)
pöh (halveksuntaa, vähättelyä, epäuskoa)

r*h

röh (sian ääntelyä, röhkimistä)

t*h

tuh (höyryjunan ääntä)
täh (kysymistä)

muita

aih (kipua)
auh (kipua)
lääh (läähätystä, väsymystä)
nuuh (nuuhkimista)
nyyh (nyyhkyttämistä, itkua)
plääh (turhautumista)


Hmmh... Lisääkö loppu-h sympaattisuutta?

jaa / jaah
joo / jooh
juu / juuh
nii / niih
nooh
nääh
mmh


Nimet

Arabian kieli on pullollaan h-loppuisia sanoja ja nimiä kuten Allah, Hizbollah ja Abdullah. Muutamia nimiä on kotiutunut muillekin kielialueille. Esimerkiksi Pohjois-Amerikkaan: Deborah, Elijah, Hannah, Delilah, Mariah, Sarah, Ruth, Judith, Joannah, Norah, Savannah, Meredith, Edith, Micah. Kaikkein kotoisimmalta kuulostanee Elisabeth eri muunnoksineen.

Deeveri, 2011

LÄHTEET:
http://fi.wikipedia.org/
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8482095
Aku Ankka -lehdet
Irc-galleria, kommentit ja kuvatekstit


__

Aiemmin julkaistua:
R-kirjaimeen loppuvat sanat
L-kirjaimeen loppuvat sanat

Vai mitä et toi alku on tos turha?Lauantai 12.03.2011 19:13

Jo muutaman vuoden ovat kielenhuoltajat olleet huolissaan kansalaisten tavasta aloittaa lause eli-sanalla.

Eli me ollaan Tampereelta.
Eli mun nimi on Matti.


Joidenkin mielestä eli on ilmeisesti liian lyhyt, koska hiljalleen on yleistynyt pitempi alkurepliikki joo eli.

Joo eli meille tuli keikka tuonne Hervannan suunnalle.
Joo eli mä tein esitelmän karhusta.


Edellä mainitut ovat yleisiä pääasiassa puhutussa kielessä, mutta myös kirjoitetussa tekstissä ovat alkusepustukset hälyttävästi lisääntyneet. Seuratkaapa vaikka IRC-Gallerian käyttäjien kyselyitä.

Vai mitä et munamies on paras?
Vai mitä et mä leikkaan mun hiukset?


Vai mitä on sinänsä ihan kelpoa suomea. Sen paikka vain ei ole lauseen alussa, vaan lopussa.

Näin on parempi, vai mitä?

Deeveri, 2011

__

Katso myös:

Aijotko
Kumpi

Muoti muuttuuMaanantai 07.03.2011 19:00

Juuri kun olen tottunut asdasdasd-ilmiöön ja suurinpiirtein sisäistänyt
sen ideologian, se onkin jo vanha juttu. Nyt pitää olla äöäöäö!

Joo terve!

Mikä on nyt muotia?Maanantai 07.03.2011 18:57, 623 vastaajaa

Näytä tulokset
Vastataksesi tähän kyselyyn ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.