IRC-Galleria

Vuosi: 2009
Ohjaus: Roland Emmerich


En oikein tiedä mistä aloittaa. Vuodesta 2004 lähtien Yellowstonen kaldera on noussut noin 7 senttiä vuodessa ja 2008-2009 vuodenvaihteessa alueella havaittiin jälleen sarja pieniä maanjäristyksiä.
21.12.2012 aurinkokuntamme planeetat ovat ensimmäistä kertaa suorassa linjassa auringon ja linnunradan keskustan kanssa 25 800 vuoteen ja tällöin myös Maya intiaanien tunnettu kalenteri tulee tiensä päähän.
Maapallon magneettisten napojen vaihtumisestakin on ollut puhetta ja sen arvellaan tapahtuvan vuoden 2012 loppupuolella. (http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2008/08/magneettinen_pohjoisnapa_liikkuu_poikkeuksellista_vauhtia_314280.html)

Yllä mainitut tiedot eivät ole pelkästään elokuvasta vaan myös wikipediasta ja uutisista poimittuja. Elämme mielenkiintoisia aikoja. Roland Emmerich on ohjannu jos jonkinmoisia katastrofielokuvia Independence Daystä Day After Tommorowhin, mutta tällä kertaa hän on päättänyt tehdä katastrofielokuvien ääripään ja onnistuukin siinä kohtalaisen hyvin minimaalisella 250 miljoonan dollarin budjetillaan. Elokuvan juoni on yksinkertainen putkijuoksu täpärästä tilanteesta toiseen ja koko tarina on hyvinkin samankaltainen kuin Day After Tommorowssa. Tarinassa seurataan pääasiassa yhden perheen edesottamuksia ja rinnakkais-tarinassa puolestaan valtion toimintaa katastrofin lähestyessä.

John Cusackin näyttelemä Jackson Curtis on heikosti menestynyt kirjailija, jonka perhe on erkaantunut hänestä ja vaimo löytäny uuden miehen. Jackson kuitenkin tapaa kahta lastaan säännöllisesti ja tällä kertaa hänen aikeinaan on viedä lapset Yellowstonen kansallispuistoon, jossa he kuitenkin päätyvät armeijan eristämälle alueelle ja heidät ohjataan muualle. Yellowstonessa Jackson kuitenkin tapaa sekopäisen radio-toimittajan, joka pitää omaa radiolähtystään, julistaa maailmanloppua ja harrastaa salaliittoteorioita. Tarinat alkavat loksahdella paikoilleen ja edessä on tiukkoja tilanteita toisensa perään, mutta valitettavan paljon elokuvassa on toistoa. Elokuvassa paetaan 2 kertaa peräkkäin autolla lentokoneeseen ja lentokoneella päästään aina juuri ja juuri ilmaan. Yhteensä elokuvan aikana paetaan täpärästi lentokoneella peräti 3 kertaa, joka on varmasti ennätys missään elokuvassa ikinä.
Valtio on rakentanut muutaman vuoden ajan salaisia arkkeja Kiinan vuoristossa, joihin saataisiin pelastettua mahdollisimman monia ihmisiä, eläimiä ym. ym. jos Nooan Arkki on tuttu niin tästä ei sen enempää tarvitse spoilata.

Edellä mainittukin jo sen kertoo, että tarinassa ei ole oikeastaan mitään nautittavaa. Henkiöohjaus ontuu ja käsikirjoitus on kohtalaisen kliseinen, mutta niin hardcorea erikoistehostepornoa tämä on, että täytynee antaa hieman anteeksi ja koittaa ymmärtää. 2012 on tehosteiltaan jo sitä luokkaa, että voitaisiin puhua kokonaan uudesta genrestä, mutta ei nyt kuitenkaan viitsitä ihan siihen lähteä. SPOILER! --- Yellowstonen purkaus, San Andreaksen uppoaminen mereen, Washingtonin ja Intian hyökyaallot, Poseidonista identtinen laivan kaatuminen ja monet muut ovat niin upeasti toteutettuja, että tämä pitäisi päästä näkemään blu-raynä.

Elokuvan loppu tosin oli lattea ja todisti sen kuinka hyvin työryhmä onnistui sokeutumaan tieteellisille faktoille. Viimeinen kohtaus sijoittuu 27 päivää katastrofin jälkeen ja arkin ovet avataan, jotta ihmiset saisivat raitista ilmaa. Ulkona vallitsee lähes pilvetön ja aurinkoinen ilma. Tässä vaiheessa itse aloin hieman kerrata tapahtumien kulkua ja heräsi kysymys, missä on ydintalvi? Se joka seuraa minkä tahansa supertulivuoren purkautumisesta? Yellowstonen purkautuessa maapallon ilmakehään lentää niin paljon tuhkaa, että aurinkonvalo ei kykene sitä läpäisemään vuosikausiin ja seurauksena on useiden lajien sukupuutto ilman, että maapalloa koettelisivat myös hyökyaallot sekä mannerlaattojen liikkuminen. Lopussa nähty lähes pilvetön kuva maapallosta oli moka tai väkisin haettu "onnellinen" lopetus.