IRC-Galleria

Tosin Suomen kalenterissa tätä nimeä(Jan) ei ole. -.- Muistaakseni Ruotsin vastaavassa on(yllätys, yllätys), mutta en nyt muista, onko sielläkään.

Saa onnitella sydämellä, kommentilla(julkisella tai yksityisellä) tai millä vaan muullakin tavalla, mutta vain, jos haluat! :) Voi vaikka jopa kaikilla noilla tavoilla onnitella, jos siltä tuntuu! XD

Toivottavasti meitä Jan-nimisiä on tulevaisuudessa vähintään 5000, että saataisiin ihan virallisetkin nimpparit! ^^ Myöhemmin sitten kirjoittelen, mitä sain(luetaan: saan) lahjaksi. :) Ainakin isiltä ja äidiltä tulee jotain, kun kävivät eilen kaupassa ostamassa jotain. ^^

Ja siltä varalta, että niitä onnitteluja tulee, kiitos kaikille jo etukäteen!!! <3 <3 <3

> Ruletti pyörii! Päästäksesi mukaan paina Seuraava-nappulaa
> Juttelet nyt vieraan kanssa. Sano jotain ;)
Sinä: Moi.
Vieras: holla
Vieras: alkaakohan se satamaan vielä!
Sinä: En tiedä.
> Vieras katkaisi yhteyden

Omat oli siis viime kesänä ja toisen serkun(mua vuotta vanhempi) juhliin ei päästy, kun meidän Volkswagen Golf päätti jättää meidän reissun tekemättömäksi. :'( Joku vika tuli siis kesken matkan(nykyään se on ollut jo kauan poissa, onneksi!).

PRKL!!!!!!!!!!!

Ei olisi pitänyt kytkeä tästä iPT:stä WLANia pois päältä ja päälle, koska mä menetin nyt superhauskan blogimerkinnän, jossa sekoiltiin Satunnaisella... -.-

Niin että MIKSI mua ei saa suuttumaan??? Mä olin 5,5 vuotta erityisluokassa, jossa mua kiusattiin joka päivä ja takuulla eniten ja silti sinä aikana ne sai mut hermostumaan vain kerran, potkimalla mun jalkoja pöydän alla, sitä lopettamatta. Ja silloinkin mä vaan ehkä korotin ääntäni jne.
Outoa, kun ei koskaan vihastu ja ärsyynny esim. koulussa... Tietenkin iso ja äiti nyt onnistuu helposti tossa... XD No, en tiedä, mikä tämän aiheuttaa, mutta yksi teoria on: Asperger.

Matalia,
rytmikkäitä,
supernopeita,
bassoääniä!
<3 <3 <3

Miksi tuolla ulkona pörrää helikopteri? Kuulen ääniä... Siis helikopterin ääniä! O.o O.o O.o

Luulenpa, että mun täytyy jossakin vaiheessa tulevaisuudessa kertoa teille, mahdolliselle yleisölleni, "assosiaatiobiiseistä".

porvoossa on vanhainkoti jossa on pelkkiä mummoja. Tämän vanhainkodin edestä menee katu nimeltä "Tulliportin katu". Tässä ei sinänsä mitään hauskaa ole, mutta lueppas "tulliportin" takaperin. Lisää tämä blogiisi jos repesit

Poika: Äiti et kai sä kuole?
Äiti: Eeen. En mä vois jättää teitä!
Poika: Hyvä. Mä lakastan sua!
Äiti: Mäki sua. *kyynel*
Poika: Äiti miks sä itket?
Äiti: En mä itke. Mee nyt nukkuu!

Poika menee nukkumaan.

Isä: Mitä lääkäri sanoi?
Äiti: Kuolen viikon päästä.

Äiti kuoli viikon päästä niinkuin lääkäri oli sanonut. Isä vei pojan matkalle, jotta voisi siellä kertoa kamalasta tapahtumasta.

Isä: Äitisi on kuollut.
Poika: Eikä ole! Se lupas!!
Isä: Ei voi luvata kuoleeko vai ei.
Poika: Äiti on elos ja viel sä sen näät!

Kun isä ja poika tulivat lomalta ja saivat lomakuvansa jokaisessa kuvassa oli myös heidän äitinsä. Isä oli ymmällään, mutta poika ei ihmetellyt tapahtunutta ollenkaan.
Jos välität jostain ihmisestä niin paljon, että et ikinä haluaisi hänen menevän pois lisää tämä blogiisi