Räjäyttävä mössöni sisältää seuraavia ainesosia, jotka on vaivoja säästämättä tuotu eteeni maailman syrjäisimmistä kolkista.(ruokakauppaketjujen toimesta...)
- Sekalaisia pakastevihanneksia kahdesta eri pussista (en muista mitä niissä oli. ai että pitää palelluttaa kädet ja katsoa? no okei: porkkana, herne, herkkusieni, maissi, paprika, hillosipuli, purjo, mungopavun itu, herne, valkokaali, kukkakaali, bambunverso, paprika, puunkorvasieni, herkkusieni, herneenpalko.)
- Soijarouhe
- Riisi
- Kookoskerma
- Mausteita
Kiva tämä listausominaisuus, luo ammattimaisuuden tunnetta. Krhm, sillä olenhan ammattilainen. En olekaan kertonut seikkailuistani kokkikoulussa? Siihen liittyi taistelua ja pilvenpolttoa, sekä paljon nukkumista. Mutta toiseen kertaan.
Paistoin siis kasvikset rapsi- ja auringonkukkaöljyssä.(ei mitään kulinaristista syytä moiseen yhdistelmään, yritän vain käyttää molemmat pullot pois ennen kuin vanhenevat) Samaan aikaan liotin soijarouhetta liemessä jossa oli rosmariinia, salviaa, inkivääriä, sekä sienimaustekuutio(noh, kolmanneskuutio, ovat liian suolaisia makuuni) jonka ostin punnitse & säästä kaupasta, koska en kehdannut lähteä ostamatta mitään kun myyjä oli niin mukava.(vaikka olikin veloittaa minulta 200 000 kassakoneen vian takia.)
Kasvisten poristua riittämiin kaadoin sekaan purkillisen kookoskermaa, sekä rouhittua saksanpähkinää.
Tällä välin riisi oli kiehumassa. Oli tarkoitus käyttää soijarouheen liottamisesta ylijäänyttä lientä riisin keittämiseen, mutta unohdin ja kaadoin sen vahingossa pois.
Lopuksi heivasin riisit samaan pannuun muiden ainesten kanssa, koska ruoanlaitto-oppiini kuuluu kaiken sekoittaminen yhdeksi sörsseliksi.
Hmm hmm. Hyvää tuli, tosin kookos ei maistu minun makuuni tarpeeksi. Niille jotka pitävät kookoksen makua liian päällekäyvänä, tämä sopisi varmasti paremmin. Haha, mitäs nyt sanotte, herra Ramsay?
Kaveriparka on ihan vimmoissaan. Ei sitä joka päivä tule tuntemattoman maallikon päihittämäksi. No, toivottavasti hän pärjää paremmin uudella urallaan.
Vaan jo riittää lässytys ja on aika mässyttää. Koska syöminen ilman seuraa - olkoonkin se elävä henkilö tai jokin fiktiivinen tarina - ei kerta kaikkiaan ole mahdollinen ajatus, alan katsomaan muuan elävän jumalan uusinta mestariteosta nimeltä Ponyo.