IRC-Galleria

hihii.

En olekaan kai vielä vaahdonnut tästä sarjakuvasta? Se korjautuu kyllä.

En ole aiemmin Marvelin sarjiksissa juurikaan törmännyt Mystiqueen, ja X-men leffoissa hän jäi vähän etäiseksi. Mutta nyt löysin hänen oman lehtensä, ja aaaah ihastuin. <3



Pyssy kätkeytyy kätevästi:


If I were into evil chicks, I would so be in love right now. -Shortpack

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/arkistot/rikos/2009/12/1014751

Tyttö oli joutunut jo aiemmin koulukiusaamisen uhriksi. Perjantaina yksi tytön kiusaajista oli suostutellut uhrille tuntemattoman tytön hakkaamaan 14-vuotiaan. Paikalla olleet nuoret soittivat kavereitaan katsomaan hakkaamista.

Punisher 2099 sarjakuvassa oli "pahis" nimeltä Public Enemy. Häntä vitutti ihmisten piittaamattomuus, joten hän ryhtyi teurastamaan sellaisia kansalaisia jotka käänsivät katseensa toisaalle nähdessään esim. pahoinpitelyn. Olisipa hän osunut paikalle nyt.

http://koulu-urkinta.info/

Itse olin vielä yläasteella niin urpo etten tajunnut edes ajatella moista. No, joka tapauksessa, levitän vain linkkiä että asia saa huomiota. Tietty minun on helppo olla stressaamatta kun en ole enää koulumaailmassa, mutta yksityisyyden loukkaaminen on aina perseestä, teki sen työnantaja, opettaja, vanhempi, tai viranomainen.
Voisin kyllä alkaa vaahtoamaan, mutta siitä ei tulisi taas loppua.
Joka tapauksessa. Käräyttäkää koulunne jos siihen on aihetta ja jos tekee mieli.

Testaa, kuuletko kauppakeskuksen teinikarkottimen äänen

Kyllä kuulen minäkin ja aika selkeästi vielä. Että hyvä idea, pellet. Toisekseen onko tuo edes laillista? Jos ei, niin ei muuta kuin rikosilmoituksia tekemään.

Selvennykseksi: Inhoan teinejä(ja lapsia, ja suurinta osaa nuorista aikuisista. ja oikeastaan kaikkia.) Mutta sillä ei ole merkitystä sen kannalta että julkisella paikalla käytettävä tiettyä ihmisryhmää vastaan suunnattu karkotin on typerä idea. Jokainen asentakoon omiin kotipihoihinsa jos tahtoo.

Kommenteista lainattu:

"Ja miksi teinit pitäisi mistään karkottaa? Onhan nuorisolla sama oikeus líikkua ja oleskella kaupungilla kuin muillakin. Örisevät, humalaiset keski-ikäiset äijät ja kiukkuiset, nipot rouvashenkilöt voisi sen sijaan karkottaa kaikkialta tungeksimasta. Jouluruuhka rasittaa."

On pieni tarinaidea joulupukkiin liittyen.

Kävelin juuri kotiin kultani luota, ja muistelin erästä lapsena näkemääni painajaista. Uni päättyi suolle, ja luultavasti juuri kuun valaisema suo toi sen taas mieleeni.

Unessa olin silloisessa kotikylässäni. Oli talviyö, ja olin kävelemässä kotiin valaistua pururataa pitkin. Muistan miten ympärilläni kohoava metsä näytti kuin hylkivän valoa. Pururata oli ohut viiru keskellä läpitunkematonta pimeyttä, ja viimeisenä lähtijänä minun olisi sammutettava valot perässäni. Sen jälkeen olisi vielä jonkin verran kävelymatkaa kylätielle jota katulamput valaisivat.
Punaiset silmät tuijottivat minua metsästä. Tuossa unen maailmassa se oli kylän vanha legenda, punasilmäinen peto joka vaanii öisiä kulkijoita. Tiesin että peto oli hyvin kaukana, ja että sen silmien hehku vain näkyi läpi pimeyden ja metsän puiden jollain selittämättömällä tavalla. Tiesin myös että se ei lähestyisi minua niin kauan kuin heiveröinen sähkövalon verho suojaisi minua.
Pelkäsin että joku toinen metsästä lähtijä luulisi olevansa viimeinen, ja sammuttaisi valot. Niin oli käynyt minulle joskus. Olin niin peloissani, että menin suoraan kotiin ja jätin valot päälle.
Kotona katsoin olohuoneen ikkunasta ulos metsään. Silmät tuijottivat minua takaisin.

Teknisesti ottaen unen loppuosa oli jo eri unta, tai ainakin olin eri uneksimisen vaiheessa. Mutta sama tarina jatkui yhä. Oli kesä. Seurasin aineettomana sivustakatsojana kun joukko sotilaita etsi petoa eräältä suolta. Paikassa jossa valvemaailmassa sijaitsee suuri suonsilmäke, oli unessa heinistä ja savesta tehty maja. Sotilaat tutkivat majan läpikotaisin, ja päättelivät sitten että peto on häipynyt.

Nyt valvemaailmassa kävellessäni muistelin tuota unta, ja mietin vieläkö peto mahtaa seurata minua. Nykyisessäkin asuinpaikassani on niin paljon kolkkia joissa hän viihtyisi. Keskellä kylää ja sen rumia, toistensa näköisiä rivi- ja kerrostaloja on vielä alueita jotka ovat kuin omia maailmojaan. Vanhoja taloja, villiintyineitä pihoja. Syvää pimeyttä jota katulamput eivät yrittämisestä huolimatta saa karkotettua. Siellä unet heräävät taas henkiin, jos niiden antaa herätä.

Kylän ja kotini välissä on puolen kilometrin pituinen matka joka on yöllä erityisen pelottava ja mukava. Silloinkin kun katulamput ovat päällä, kävelytien ja autotien vieressä kasvavat puut suodattavat suurimman osan niiden valosta. Tänään valot olivat sammuksissa ja vain täysikuu valaisi. Tiesin että juuri tällä osuudella peto pelottelisi minua oikein mielellään.
Punainen valo pilkahti kaukana taivaanrannassa. Tietystikin se oli vain radiomaston valo. Mutta se oli myös vanha ystäväni iskemässä minulle silmää.

http://piraattiliitto.org/uutiset/2009/12/ruotsin-fra-vakoilu-alkaa-hyvasti-kirjesalaisuus-lahdesuoja-ja-yksityiselaman-salat

Ruotsin puolustusvoimien tiedustelupalvelu FRA aloittaa maan rajat ylittävän tietoliikenteen valvonnan tänään joulukuun 1. päivänä 2009. Ruotsin blogosfääri on viime päivinä täyttynyt asiaa koskevista kirjoituksista, ja lähes jokaisen bloggaajan kommentit ilmentävät syvää inhoa ja vastenmielisyyttä alkavaa vakoilua kohtaan. Asia on ruotsalaisille vähintään yhtä kipeä kuin meille suomalaisille, sillä vakoilu tulee loukkaamaan heidän ihmisoikeuksiaan siinä missä meidän suomalaistenkin ihmisoikeuksia. Jos Ruotsin kansa olisi saanut päättää asiasta, FRA ei olisi koskaan saanut vakoilulupaansa. Mutta pääministeri Fredrik Reinfeldtin lojaliteetit suuntautuivat muualle kuin oman väestön ihmisoikeuksiin, ja niinpä hän runnoi FRA-lain lävitse pitäen porvarillisen hallitusrintaman takanaan ankaran puoluekurin turvin. Laki on voimasssa, ja on teknikkojen aika suorittaa likainen työ vakoilujärjestelmän aktivoimiseksi – tarvittaessa vaikka poliisin suojeluksessa.


Asiat etenevät konkreettisesti siten, että mahdollisesti – ja luultavasti – jo tänään FRA:n teknikot liittävät tiedustelupalvelun valokaapelit Ruotsin rajat ylittäviin teleoperaattoreiden valokaapeleihin valitsemissaan viestiliikenteen solmupisteissä. Tärkeimpiä tällaisia solmupisteitä ovat Tukholman alueella sijaitsevat Fredhäll ja Hammarby, joista TeliaSoneran tytäryhtiön hallinnoimat datakaapelit suuntautuvat Helsinkiin, Tallinnaan, Riikaan, Vilnaan, Kööpenhaminaan ja Osloon. Nämä solmupisteet ovat Ruotsin viestintäverkon keskeistä infrastruktuuria ja siksi myös perusteellisesti suojattuja. Esimerkiksi Hammarbyn solmupiste sijaitsee syvällä vuoren sisällä Hammarbyn teletornin alla, ja sen sisäänkäyntiä koristavat lukuisat valvontakamerat ja varoituskyltit. Tällaisiin kytkentäpisteisiin on mielenosoittajien turha yrittää tunkeutua. Ja heti kun Hammarbyn ja Fredhällin valokaapeleiden liitokset on tehty, suomalaisten ja venäläisten Ruotsin kautta kulkevasta viestiliikenteestä välittyy täydellinen kopio FRA:lle.

Juuri ennen FRA-vakoilun käynnistymistä on Ruotsissa paljastunut, että vastoin hallituksen aiemmin maan eduskunnalle ja medialle antamia vakuutuksia hallitus onkin antanut FRA:lle luvan jakaa vakoilutietojaan myös maan turvallisuuspoliisille. Piratpartiet kritisoi ankarasti julkisuudelta piilossa tehtyä järjestelyä, joka hämärtää sotilastiedustelun ja poliisiviranomaisten toiminnan välistä rajaa vaarallisella tavalla.

FRA itse puolestaan paljastaa – ehkä yllättävänkin avoimesti – omilla sivuillaan, että teleliikenteen liikennöintidata eli ns. teletunnistetiedot tulevat olemaan sen tärkeä tietolähde. Teletunnisteiden avulla FRA pystyy mm. päättelemään, missä kännykkäpuhelun tai pikaviestinsession osapuolet sijaitsevat fyysisesti viestintätapahtuman aikana. Tämä puolestaan tarkoittaa käytännössä sitä, että FRA tulee tallentamaan todennäköisesti kaiken mahdollisen teletunnistedatan Titan-tietokantaansa voidakseen tehdä myöhemmin kyseiseen dataan kohdistuvia hakuja. On huomionarvoista, että kun Ruotsin eduskunta valtuutti FRA:n vakoilutoiminnan, liikennöintidatasta ei mainittu lainsäätäjien saamissa papereissa lainkaan. Kyse on yhtä lailla ruotsalaisten kuin suomalaistenkin teletunnistetiedoista, joten ulkomailta kotiin soittavat suomalaiset ovat myös sijaintinsa puolesta FRA:n tarkassa seurannassa.



Erityisesti piraatit kamppailivat Ruotsissa uutterasti FRA-lakia vastaan mielenosoituksin ja lukemattomin blogikirjoituksin. Kamppailun päättyminen tappioon ja edessä olevaan kaapeleiden kytkemiseen on saanut monen piraattibloggaajan mielen apeaksi. Valvonnan konkreettisen käynnistymisen herättämät ahdistuneet tunteet ovat esimakua siitä psykologisesta vaikutuksesta, jonka valvonta tulee jatkossa väestölle aiheuttamaan. Tietoisuus siitä, että valtiollinen tiedustelupalvelu voi kuunnella minkä hyvänsä puhelusi, lukea minkä hyvänsä tekstiviestisi tai sähköpostisi, tutkia minkä hyvänsä surfausistuntosi kohteet ja edelleen koota kaikesta sähköisestä viestinnästäsi tietokantaansa kaikki tiedonmuruset, jotka valottavat ystäväpiiriäsi, poliittista ja uskonnollista vakaumustasi, seksuaalista suuntautumistasi, terveysongelmiasi ja niin edelleen, tulee väistämättä johtamaan itsesensuuriin. Kuinka syvää ja laaja-alaista tämä itsesensuuri tulee olemaan, sen aika tulee näyttämään. Asiaa ei paranna se, että kaikki edellämainitut yksityisyydensuojaa loukkaavat tiedot tulevat olemaan FRA:lle laillista kauppatavaraa CIA:n, NSA:n ja minkä tahansa muun ulkomaisen tiedustelupalvelun kanssa tapahtuvassa tiedusteluyhteistyössä.

Piratpartiet on organisoimassa ruotsalaisille suunnattua koulutusta erilaisten FRA-vakoilun torjuntaan soveltuvien ohjelmistojen käytöstä. Piraattiliitto tulee myös lähiaikoina kokoamaan vastaavaa ohjeistusta omille sivuilleen yhden linkin taakse. Voimme osittain tukeutua Piratpartietin tuottamaan materiaaliin, mutta koska emme itse ole mitään tietoturva-asiantuntijoita, vetoamme asiantunteviin lukijoihimme relevantin tiedon keräämiseksi ja eri ohjelmistojen toiminnan ja käytettävyyden esittelemiseksi keskustelufoorumillamme. Lähinnä avoimen lähdekoodin ohjelmat ovat tässä suhteessa kiinnostavia.

On taas tosi hyvin alkanut peli Nethackissa, mutta menin sitten olemaan vitun tyhmä. Olin sokobanin viimeisellä tasolla ja juuri selvittänyt sen, ja kävin läpi tunnistamattomia esineitäni. Menin sitten kulauttamaan taikajuoman kun ajattelin että yksisarvisen sarvi kyllä parantaa mitä tahansa. No vittu, se oli potion of polymorph ja muutuin vesikäärmeeksi ja max HP tippui 23:een.

Siinä sitten piileskelin tavarakasani alla odotellessa että vaikutus haihtuisi. Niin eikö tule kobold shaman vaeltelemaan siihen lähistölle.
Yleensä kun pelaaja havaitsee jonkun tavaroiden alla piilevän otuksen, tulee viesti Wait! There is [hirviö] hiding under [esine]!
Kurjasta tilanteestani huolimatta repesin kun tuli ilmoitus
Wait, kobold shaman! There's a water moccasin named Albus hiding under a ring of fire resistance!

No, ryntäsin sitten toisen esineen alle piiloon, ja jäin katselemaan tosi kyrpiintyneenä kun kyseinen shamaani alkoi käymään läpi varusteitani. Mokoma paskiainen löysi wand of polymorphini ja alkoi leikkiä sillä.
The kobold shaman zaps himself with a wand of polymorph!
The wood nymph zaps herself with a wand of polymorph! (nymfit ovat aina naisia, ja nymfiksi muuttuva miespuolinen hirviö muuttuu naiseksi)
Onneksi se muuttui lopulta mumakiksi(olifantti) eikä pysty enää käyttämään sauvaa.

Mutta vittu. Kissa ilmestyi jostain. Ne ovat nethackissa aivan järjettömiä tappajia. Täysikasvuinen kissa on vaarallisempi kuin hyvin varusteltu örkki.
Wait, housecat! There's a water moccasin named Albus hiding under a morning
star!

Lopultakin, pitkän piileskelyn ja pakenemisen jälkeen muutuin takaisin ihmisbarbaariksi. Alastomana, aseettomana ja vihaisena lähdin noutamaan varusteitani. Pieksin mumakin paljain käsin.



Kun sain taas vaatteet päälle ja taistelukirveen kouraani, voin todeta että tämä oli ehkä ihan onnekas tapaus. Päähäni oli meinaan jumittunut kirottu örkkikypärä jota en saanut irti, mutta käärmeeksi muuttuessani se tietty tipahti pois.

http://piraattiliitto.org/uutiset/2009/11/liian-vahan-liian-myohaan-viestintavirastolta-viime-hetken-fra-muistutus-operaattori

Ruotsin FRA-vakoilu käynnistyy jo neljän päivän kuluttua eli ensi tiistaina, ja Suomi on ajautumassa kansallisen tietoturvansa kannalta vaaralliseen tilanteeseen lähes täysin valmistautumattomana, vaikka aikaa valmistautumiseen olisi ollut yllin kyllin. Viestintävirasto on julkaissut asiasta tänään perjantaina viime hetken varoituksen, jossa se muistuttaa teleoperaattoreita siitä, että näillä on sähköisen viestinnän tietosuojalain mukainen velvollisuus ilmoittaa asiakkailleen ja virastolle itselleen (!) palveluihinsa kohdistuvista tietoturvauhkista. Tiettävästi yksikään suomalainen operaattori ei ole vielä lähettänyt asiakkailleen vakoilusta varoittavia tiedotteita mahdollisine suojautumisohjeineen. Toisaalta näin myöhään ja vielä viikonlopun alla annettu muistutus haiskahtaa lähinnä Viestintäviraston yritykseltä sälyttää vastuu onnettomasta tilanteesta operaattoreiden niskaan. Todellisuudessa virasto itse on epäonnistunut täydellisesti omassa tiedotus- ja suojaustehtävässään. Sillä olisi ollut reilu vuosi aikaa järjestää viranomaisille, yrityksille ja yksityisille suunnattuja tiedotuskampanjoita netissä, lehdissä ja televisiossa, mutta mitään ei ole tapahtunut. H-hetken lähestyessä virastolla on tarjota vain yksi säälittävä verkkosivu, jonka aiheena on muodollisesti tietosuoja, mutta jolta ei löydy mitään käytännön suojautumisohjeita.

Vakoilulta olisi ollut jopa mahdollista suojautua kokonaan kansallisilla teknisillä ratkaisuilla. Piraattipuolue ehdotti jo vuoden 2008 kesällä maan hallitukselle Ruotsin vakoilun fyysistä kiertämistä suoraan Suomesta Saksaan vedetyillä valokaapeliyhteyksillä. Toinen ja paljon helpommin järjestettävissä ollut tekninen vaihtoehto olisi ollut kaiken Suomen kansainvälisen dataliikenteen kanavoiminen Ruotsin lävitse salatussa muodossa luotetun eurooppalaisen yhteistyökumppanin kanssa hoidetuilla reititysjärjestelyillä. Tällaisen kansallisen VPN-putken kustannukset olisivat korkeintaan muutamia miljoonia euroja – pieni hinta kansallisesta tietoturvasta. Näihin teknisiin vaihtoehtoihin eivät maan hallitus ja sen viestintäministeri Suvi Lindén kuitenkaan tarttuneet, ja niinpä avoimien ovien päivät Suomen kansainvälisessä viestiliikenteessä alkavat ensi tiistaina. FRA tulee ottamaan tarjoukseen vastaan innolla, ja TeliaSonera, joka omistaa tytäryhtiönsä TeliaSonera International Carrierin kautta lähes kaikki Suomen tietoliikennettä ulkomaille välittävät meridatakaapelit, tulee kytkemään FRA:n vakoilupiuhat kiltisti kiinni pääomistajansa Ruotsin valtion tahdon mukaisesti.