IRC-Galleria

Joo tosiaan perjantai oli vähän vaikeampi päivä kun exän pärstä oli satasessa ja metrossa, se vaan aukasi yhtäkkiä ne "sulkuportit" niin sanotusti. Ja kuten äiti sanoi (hän kun lukee minua kuin avointa kirjaa ) niin aika hyvin kuitenkin olen mennyt eteenpäin ja aika oikealta tuo 2/3 osa prosessia olen käynyt läpi. Ja tärkeintä minulle on se että kykenen rakastamaan taas, rakastan murua entistä enemmän vaan. On ollut ymmärtäväinen näissä asioissa eikä ole moittinut tai mitään

Huomannut sen että sisimmässä on kaksi osaa minussa tosiaan että on se joka haluaisi exän kokevan sen kivun jota olen käynyt läpi mutta se on vähentynyt melkoisesti ja on ruvennut ilmaantumaan tätä osaa minussa joka toivoo hyvää hänelle elämässään. Huomannut että murun ansiosta sekä kaikkien ihmisten jotka ovat tukeneet minua vaikeilla hetkillä niin päässyt todellakin kovasti eteenpäin prosessissa ja muutenkin alamäki lähtenyt nousuun ja elämä hymyileekin mikä tuntui mahdottomalta keväällä, kaikki ne viiltelyt, ryyppäämiset, ahdistukset, pahoittelut...onneksi ne on nyt mennyttä elämää kohdallani.

Viikonloppu meni muuten ihan hyvin, ei ahdistanut tai mitään kiitos murun kun tuli taas luokseni perjantaina. Lauantaina menimmekin sitten murun ystävälle pelaamaan vähän korttia (eli ihan pokeria) ja yatzia, ihan mukavaa oli viettää erilaista lauantaita ja kun en ollut pelannut ties miten pitkään aikaan mitään tällaisia pelejä. Sunnuntaina sitten menimmekin murun äiteelle syömään aivan ihanaa lohta ja samalla viimeistelin hänen kannettavan kuntoon, bänditreenejä tosin ei ollut mutta luulisi tällä viikolla olevan.

Nyt on hyvä olla taas

Viikonloppu lähestyy ja onneksi silloin on suunnitelmia kun viime viikonloppuna sitä homehtu sisällä kipeenä . Huomenna on tämä kuukausittainen ryyppypäivä ystäväni kanssa jossa puhutaan kaikkee peleistä ja wrestlingistä On se kyl mukavaa viettää sellaista "boys nightouttia" vaikkakin tämä "iltama" alkaakin jo töitten jälkeen . Arvostan näitä iltoja kun pääsee puhumaan ja rentoutumaan mukavassa seurassa. Tosin meen murua vastaan kun pääsee illalla töissä ja oli jo varotellu että voi olla vähän närkästynyt kun on ollut pitkä päivä. Noh sanoin että jos v**uttaa niin ei muuta kun purkaa vaan kyl mä kestän .

Lauantaina sitten menemmekin pelamaan lautapelejä murun ystävän ja tämän miehen luokse, ihan kivaa kun en ole pelannut lautapelejä ties miten pitkään aikaan, vähän erikoista sekin . Sunnuntaina sitten mennäänkin taas murun mutsille syömään ja samalla viimeistelen tietokoneen asennusta siellä...tällasta se on kun tietää tietokoneista jonkin verran niin joutuu korjailemaan ja asentelemaan niitä . Että ihan kiva viikonloppu tiedossa...

Tää viikko on menny ihmeen hyvin muutenkin vaikka onkin ollut tätä flunssan jälkiefektejä. Tosin tänään oli töissä niin äärettömän tylsää että otin puolen tunnin tirsat olohuoneessa ja kiitos tylsän päivän oon jumittanu himassa ja mikään ei oo innostanu . Tässä sitä vaan odottaa että tulisi ilta nopeammin että voisi nukkua.

Joo eilen tuli juotua pari siideriä ja pakko sanoa että ei olisi ehkä kannattanut, maistu tosi pahalle ja en pystynyt juomaan kokonaan mikä on ihan hyväkin, sen ansiosta menin aikasin nukkumaan ja tulikin nukuttua niin että myöhästyin töistä . Noh onneksi en kuitenkaan saanut mitään "satikutia" kun suurin osa porukasta on sienimetsällä kurssilaisten kanssa.

Olo on edelleen henkisesti hyvä, vielä tosin ärsyttää kun exä popsahtelee mielessä aina silloin tällöin, se on kuin joku jäänne joka on jäänyt aivonsopukoihin kiusaamaan minua. Mutta en enään ota siitä sellaista syyllisyyttä mitä seurustelun alussa tuli jos exä tuli mieleen. Mietin että se on osa sitä eroprosessia kuitenkin kun exä popsahtelee mieleen, ei 3 ja puoli vuotta saada pois niin vaan. Mutta kaiken sen helvetin jälkeen jonka olen käynyt niin huomaa että pystyy olemaan parisuhteessa ilman sitä "vertailua" nyt

Tänään sitten näenkin murun ja käydään hankkimassa liput Danko Jonesin keikalle joka on ensi kuussa, ei mitkään halvat liput ollut mutta pakko ne oli hankkia . Huomaan itsessä sen miten paljon mä rakastan murua, hänen huumorintajuaan, hänen lämpöään, hänen keskustelutaitoaan ja varsinkin hänen syvällisiä silmiään....voi helvetti mikä softy minustakin on tullu ja mitä siirappia sitä kirjottaa, yäääh . Noh minkäs sille voi kun rakastaa jotakin niin paljon

Tällä viikolla pitäisi olla ne bänditreenit vihdoinkin taas, on taas kiva päästä soittamaan rumpuja vaikka eivät olekkaan mitkään huiput mutta kyllä niillä on kuitenkin ihan jees soittaa. Niin joo kyllähän tässä pitäisikin jo soitella kun ensi kuussa olisi ne jotkut opiskelijapippalot jossa olisi tarkoitus soittaa. Toivon vaan että tää jälkiflunssailu loppuisi nopeasti että olisi 100% voimissaan.

Oli ihan pakko laittaa biisin sanat jotka on vähän kuin jäähyväiset lopullisesti exälle ja tälle kamppailulle jota olen käynyt sisimmässäni eron jälkeen:


This is the end you know
Lady, the plans we had went all wrong
We ainÂ’t nothing but fight and shout and tears

We got to a point I canÂ’t stand
IÂ’ve had it to the limit; I canÂ’t be your man
I ainÂ’t more than a minute away from walking

We canÂ’t cry the pain away
We canÂ’t find a need to stay
I slowly realized thereÂ’s nothing on our side

Out of my life, Out of my mind
Out of the tears that we canÂ’t deny
We need to swallow all our pride
And leave this mess behind
Out of my head, Out of my bed
Out of the dreams we had, theyÂ’re bad
Tell them itÂ’s me who made you sad
Tell them the fairytale gone bad

Another night and I bleed
They all make mistakes and so did we
But we did something we can never turn back right

Find a new one to fool
Leave and donÂ’t look back. I wonÂ’t follow
We have nothing left. ItÂ’s the end of our time

We canÂ’t cry the pain away
We canÂ’t find a need to stay
ThereÂ’s no more rabbits in my hat to make things right

Out of my life, Out of my mind
Out of the tears we canÂ’t deny
We need to swallow all our pride
And leave *THIS mess behind
Out of my head, Out of my bed
Out of the dreams we had, theyÂ’re bad
Tell them itÂ’s me who made you sad
Tell them the fairytale gone bad

Sunrise Avenue - Fairytale gone bad

Jeps, kipeenä ollaan. Sen siitä kai saa kun hoivaa toista ja pusuttelee toista niin kai siitä nyt sit tartuntaa tulee . No mut itseppähän sen valinnan tein kun halusin hoivata ja pusutella, nyt onkin sitten murun vuoro tehdä niin miulle . Ollut vähän erikoinen viikko kun molemmat on ollut kipeenä ja muru on ollut nyt yli viikon tykönäni, ihan kivasti on mennyt vaikka olenkin pelaillut melkoisesti nyt kipeenä.

Henkisesti fiilis on ollut hyvä kuitenkin, masennus pysynyt poissa, ainoat mitkä häritsee on unet jota oon nähnyt ja siinä on just sellasta luopumista ja uudestaan elämistä siinä helvetissä jossa elin vuoden eli just että muru jättää ja vaivun taas pohjamutiin. Tiedän kuitenkin ettei niin tule tapahtumaan niin herkästi ja että tämä on alitajunta joka kiusaa unissa.

Taas on vähän venähtänyt kun viimeksi päivitin päiväkirjaani joten aika taas olisi.

Viikonloppu meni todella hyvin, perjantaina muru tuli taas mun tyköni vaikka illasta meninkin sitten parin bändikaverin kanssa bisselle, oli kivaa viettää ihan "boys night out" -iltaa. Huomaa kyllä että sitä ei tule juotua nykyään paljoa noh toisaalta ehkä siihen vaikutti sekin että en halunut lauantaille kauheaa krapulaa kun käytiin sillon murun kanssa porvoossa.

Oli kiva matkata sinne autolla kun muru sai äiteeltään auton lainaksi viikonlopuksi niin päästiin vähän ajelemaan ja porvoo oli kyllä hieno kaupunki taas käydä. Oli mukavaa kävellä ympäri vanhaa kaupunkia ja katsoa sitä arkkitehtuuria mikä on jäänyt.

Sunnuntaina sitten käytiin vanhemmillani kyläilemässä, broidi oli perheineen kanssa siellä myös "katsastamassa" murua . Oli mukavaa viettää sielläkin aikaa ja ihana nähdä miten hyvin muru tulee toimeen vanhempieni kanssa. Nyt tosin muru on kipeenä, aika kovassa kuumeessa ja kurkkukipeenä, pitää tässä huolehtia hänestä ja tuoda kaupasta jotain hyvää kun pääsen töistä, kauhee hoivaamisvietti iskee päälle kun toinen jota rakastaa paljon on kipeenä....yeah i'm a bit softy

Nyt taas tuntuu että voisi kirjoittaa jotain päiväkirjaan, outoa että välillä tuntuu että ei oo oikein mitään kirjoitettavaa mutta sitten taas on kuten nyt, ehkä se menee fiilisten mukaan

Noh jos vaikka olosta kertoisi niin edelleen on hyvin hyvä olo, erittäin onnellinen olo oikeastaan . Kyl se on vaan todettava että tämä yksi ihminen oli aivan oikeassa kun sanoi, että "minun on rakastuttava" ja kun niin tapahtui niin elämäni suunta muuttui kerta heitolla parempaan suuntaan (joten oikeassa olit ). Välistä vaan tuntuu että kirjoitan samoja asioita vaan että mitään uutta ei ole ilmaantunut, mutta kai se kuitenkin auttaa sisäistämään itsessä vaikka kirjoittaisikin samoja asioita useasti.

No mut joo tänään oli terapia jälleen (viimeksi kuukausi sitten kävin), tuli vihdoinkin saatua puhuttua näistä mun peloista mitä koen ja siitä että ne on ollut jo lapsuudesta asti kuten tämä hylkäämisen pelko, liika anteeksipyytäminen ja ainainen kysely että "mikä on?". Tiedän että ne on jäänteitä edellisistä suhteista mutta käyn kuitenkin läpi niitä ja yritän edes vähentää niitä.

Tuli terapeutin kanssa puhuttua siitä että se oli oikeasti hyvä että ero tuli vaikka hirveää se oli ja hirveitä asioita jouduin käsittelemään mutta kuitenkin nyt kun olen murun kanssa niin huomaan että se suhde oli aika pahasti kuollut jo ja siihen ei oikein mikään asia voinut auttaa. Itse tulin masentuneemmaksi ja rupesin juomaan enemmän ja ero sitten lopullisesti veti minut alas mutta vaikka teki mieli luovuttaa niin en luovuttanut vaan kävin ne raskaat asiat läpi. Jos en olisi käynyt niitä asioita läpi niin se ei tekisi hyvää tässä nykyisessä suhteessani ja sitä en halua murulle että olisi joutunut kestämään niitä ikäviä exää kohtaan mitä ei ole enään .

Senkin olen huomannut että ennen sitä näki unta exästä niin exä on hävinnyt huitsin nevadaan alitajunnasta ja muru on vallannut unetkin . Tuntuu että uusi lehti elämässä on alkanut ja pystyn taas elämään ja hengittämään paremmin.

Töissä menee edelleen hyvin ja töissäkin ovat huomanneet että olen taas sitä vanhaa mitä olen ollut ja ehkä enemmänkin kun olen onnellinen, huomaan jaksavani paremmin työtaakkoja ja väsymys on vähentynyt edes pikkaisen. Juomisenikin on vähentynyt radikaalisti, ei enään oikein ees tee mieli alkoholia vaikka välillä töitten jälkeen on ihan kiva ottaa muutaman siiderin jos on ollut "rankkapäivä" .

Tuli soitettua äiteelle tänään ja oli mukava jutella taas pitkästä aikaa kunnolla mitä ennenkin ollaan juteltu ja olen huomannut että en enään kärsi jos äiti itkee tai voi huonosti koska se napanuora on katkennut . Oli kiva taas jutella kaikista asioista ja analysoida eri asioita mitä elämässä on tapahtunut, se oli sitä samaa keskustelua jota olemme läpi elämän puhuttu yhdessä ja avoimesti ja ne ovat hyvin tärkeitä minulle.

Joku ihme puheripuli mulla on ollut tänään päällä kun heti sen soiton jälkeen soitin murulle kun oli päässyt töistä ja oli menossa "lennosta toiseen" työpaikkaan, huomaan että murun kanssa on niin helppo jutella myös puhelimessa, pystyn kiusaamaan häntä siinä ja hän minua ja muutenkin jutella asioista...onkohan minusta tulossa joku hullu sosiaalinenihminen?

Sitä haluaisi vaan sanoa murulle jatkuvasti "rakastan sinua, rakastan sinua" mutta se voisi ehkä menettää hohdon jossain vaiheessa , mutta en vaan voi sille mitään että hän on saanut sydämmeni ja hän on saanut sen taas ehjäksi....ihana nähdä taas huomenna ja katsoa simpsoneita yhdessä

Niin ja perjantaina sitä meenkin sitten muutaman bändiläisen kanssa "bisselle" ja muru on lupautunut olemaan juoppokuskina (siis niin että hän hakee miut sit jostain )

1. Mistä lähtien yhdessä?
- Juhannuksen jälkeen 2006

2. Onko hän sinun ensimmäinen seurustelukumppanisi?
- Eip

3. Oletko hänen ensimmäinen seurustelukumppani?
- En

4. Asutteko yhdessä?
- Emme

5. Jos ette, suunnitteletteko sitä?
- Ei suunnitella

6. Kumpi "löysi" kumman?
- Kyllä se oli muru joka otti ensin yhteyttä :)

7. Oletko ajatellut tulevaisuutta vakavasti hänen kanssaan?
- Kyllähän sitä mutta päiväkerrallaan

8. Hänen paras puolensa?
- Huumorintaju ja luonne

9. Huonoin?
- Ei ole VIELÄ tullut vastaan ;)

10. Riitelettekö usein?
- Molemmat on aika puheliaita ja keskustelevia niin eip

11. Oletteko samanlaisia?
- No jonkin verran

12. Millainen suhteenne on, (kaverillinen, alkuhuumaa vastaava...)?
-"Siamilaiset kaksoset" -vaihe menossa vielä ;)

13. Uskotko yhteiseen tulevaisuuteen?
- Kyllähän sitä melko optimistinen on

14. Uskooko hän?
- Juup...jos olen "lukenut" häntä oikein

15. Paljonko teillä on ikäeroa
- 2 vuotta ja 4 päivää :D

16. Luotatteko toisiinne?
- Kyllä

17. Mikä hänen lempi värinsä on?
- Musta ja pinkki

18. Entä mitä hän harrasti pienenä?
- Hmm, mikähän se nyt olikaan.... :D

19. Mikä on teille mieluisinta: yhdessä olo aivan rauhassa, huvipuistoretki vaiko bileet?
- Sohvalla kyhjöttely ja höpsöttely :D

20. Häiritsevätkö jotkin ystävät suhdettanne?
- Ei todellakaan vaan päinvastoin minusta

21. Kaipaatko ikinä sinkkuelämää?
- Näääh

22. Onko muut ystävyys suhteet kärsineet suhteenne aikana?
- Ei minusta

23. Kumpi on tossun alla?
- Eiköhän se yleensä mee niin että mies on aina ainakin VÄHÄN tossunalla ;)

24. Vaihtaisitko kultasi Vin Dieseliin?
- Hahahaha! ööööh let me think.....NO!

25. Asia, joka yhdistää teitä, (mikä pitää teidät yhdessä)? -
- Puheliaisuus, luonteenpiirteet, kiltteys

26. Minkälaisia lahjoja olet saanut häneltä?
- En vielä mitään mutta odottelen jouluksi hänen tekemää kaulaliinaa :)

27. Hän sinulta?
- That's a secret ;)

28. Tunnetteko hyvin toistenne vanhempia, isovanhempia...?
- Kyllähän heitä on tullut tavattua useammin, ehkä kuitenkin tunnen itse paremmin hänen vanhempiaan kun hän minun

29. Unelma lomanne?
- Praha ja Japani ;)

30. Millaista elämä olisi ilman kumppaniasi?
- No se varmaan jatkuisi samanlaisena PSKA:na kun se oli ennen murua

Siitä nyt on taas vähän aikaa kun viimeksi kirjoitin päiväkirjaani. Murun kanssa edelleen menee hyvin, keskustelemme asioista avoimesti ja viikonloppua tuli taas vietettyä yhdessä .

Perjantaina oli taas tämä kuukausittainen ryyppypäivä ystäväni kanssa ja sain kyllä huomata että alkoholitoleranssini on tippunut roimasti, tuli ryynättyä kolme kertaa vaikka en juonut NIIN hirveästi mitä oon joskus juonut...ehkä onnellisuus tiputtaa sitä sitten . Muuten perjantaina oli ihan kivaa vaikka se toikin tämän edesmenneen ihmisen mieleeni joka auttoi kans vaikeina aikoinani.

Eilen tuli hankittua uusia komponentteja tietokoneeseen kun piti vähän päivitellä sitä, noh sain kuitenkin isovanhempia sponsoroitua että antoivat synttärirahaa vaikka ne onkin vasta marraskuussa mutta piti NYT saada nämä asiat . Noh ei siinä mitään, vähän pelotti että rikon kun asensin niitä koteloon mutta hyvin lähti pelittämään.

Tänään sitten muru tulee luokseni taas , päästään taas kyhjöttää sohvanääreen ja tuli luvattua antaa niskahierontaa . Noh pyrin olemaan sanani mittainen mies niin tehdään sitten kun on luvattu. Kyllä oon huomannut että rakastan enemmän ja enemmän murua ja miettinyt että jos nyt olisi mahdollisuus mennä exän kanssa yhteen niin en todellakaan menisi. Huomaan että en enään ikävöi exää vaan ikävöin murua . Hyvä vaan, osoittaa sitä että olen päässyt melko hyvin irti exästä ja eroakaan en enään niin ajattele. Toki on pelkoja mitä nämä entiset suhteet on jättänyt minuun mutta niitäkin työstän että pääsen niistä eroon. Onneksi muru on ymmärtäväinen.

P.S. Kuten tekstistä huomaa kirjoitan melko sekavasti kiitos dysfasiani ;)

Pikku-lauantai tänään, tässä sitä ollaan hörpitty kahvia töissä ja pistetty jo aamutuimaan konetta kondikseen :D. Pari päivää ollaan nyt oltu ikävää potemassa murun kanssa, molemmilla töitä ja itselläkin pidettävä kiinni "velvollisuuksista" pelailla pelejä :lol:. Eilen oli muuten ihan ok päivä mutta oli peruttava terapia aika kun oli fyysisesti todella väsynyt olo ja tuntu että olisin ollut tulossa kipeeksi. Noh kotia kun pääsin niin nukuinkin sitten 3 tuntia putkeen :P. Tänään on ollut parempi fiilis fyysisesti.

Tuli viesti yhdeltä bändiltä joka olisi edelleen kiinnostunut että tulisin soittelemaan ja okei kyllähän se kiinnostaa mutta kun heillä on keikkaa jo loka-marraskuussa niin vähän jänskättää ja kun siitä on vuosi kun viimeksi oon soitellut mitään niin vähän "iik" -fiilis päällä kun ei tiiä osaako vielä soittaa. Vähän kahden vaiheilla sitä on kun sitä niin haluis taas soitella rumpuja mutta sitten se että osaako vielä mitään :P. Kyllä mä varmaan otan heihin ainakin yhteyttä ja kysyn milloin heillä olisi seuraavat bänditreenit.

Muuten on masennus pysynyt aika hyvin pois, milloin nyt vähän yrittänyt tuoda epäilyjä itseeni ja nakertaa hyvääoloa mutta en ole antanut sille valtaa. Ihmettelen että miten sitä elämä voi yhtäkkiä muuttua ihan päinvastaiseksi mitä se on ollut....ensin kaikki romahtaa elämästä, tapahtuu kauheita asioita ja tuntuu ettei elämässä ole mitään järkeä ja sitten vaan tulee ihminen vastaan ja tuo sellaista iloa elämään että sitä on vaikea sanoin kuvailla. Ja kaiken lisäksi sellainen ihminen joka kuuntelee ja on lähellä kun tarvitsee :smt054

Huomannut sen kun nyt murun kanssa olen ollut ja katsonut mennyttä vuotta niin tullut mietittyä että se joka olin, rikottu, elämänhalun menettänyt, syvästi masentunut oli kuin doctor heckyl & hyde, tutkaillut itseäni miten käyttäydyin tietyissä tilanteissa, miten jotkut tilanteet ei olisi saanut tapahtua. Kyllähän sitä kun mietin että se oikea minä kuoli silloin kun ero tuli ja nyt muru on herättänyt minut taas henkiin. Äitikin sanoi että on niin ihana nähdä kun se "vanha" Tuomas on tullut takaisin. En haluaisi taas kadottaa itseäni ja tulla hydeksi jälleen koska olen "hyden" ansiosta tullut loukatuksi ja olen loukannut.

Mutta nyt haluan keskittyä muruun ja että teemme toisemme onnellisiksi ja toivon että nyt kommunikaatio pysyisi avoimena ettei asioita lakastaisi maton alle muhimaan vaan keskusteltaisiin asiat läpi vaikka olisivatkin kipeitä ja inhottavia.