IRC-Galleria

Lähdettyään mun luota (muistaakseni maaliskuussa, 1988) K muutti kaupungin tunnetuimman viinatrokarin luokse, joka asui kahdeksannessa osassa niin kuin minäkin, pari korttelia taaempana. Meidän välissä sijaitsi Puubaari, joka oli kummankin kantapaikka. Toinen kantapaikkani oli linja-autoaseman vieressä oleva vanha Tullibaari, jossa sai talvella istua karvalakki päässä että pysyi lämpimänä ja olut tarjoiltiin milloin missäkin kolhiintuneessa ja säröisessä tuopissa. Siellä olin myös K:n tavannut. M. A. Numminen mainitsee Tullibaarin kirjassa Baarien mies (1986). Baarin paikalla on nykyään uusi hieno lääkäritalo...

Sanon trokaria etunimen alkukirjaimen mukaan H:ksi. H oli mustasukkainen minun ja K:n suhteesta. Niin sitten tapahtui, kun taas kerran pilleripäissä menin Puubaariin, että joku toimitti mulle H:n viestin, ettei mulla ole mitään asiaa siiheen baariin. H kuului tunnettuun veljessarjaan jossa kaikilla oli rikostaustaa ja ne piti toistensa puolta. Menin kämpille ja voi olla että sammuin hetkeksi, mutta jossain vaiheessa lähdin puukko taskussa takaisin.

Pihassa vastaan tuli Mäki (nimi muutettu, edelleen hyvä ystäväni, joskus koviakin aineita käyttänyt kaveri, joka on useita kertoja elvytetty henkiin) ja kysyi minne oon menossa noin tuima ilme naamalla. Kerroin sillä ehdolla että hän pitää asian omana tietonaan.

Astun Puubaarin ovesta ja H nousee pöydästä, meidän välillä on kaksi, korkeintaan kolme metriä. Samalla hetkellä kun olen tempaamassa puukkoa taskusta Mäki ryntää baariin: - Varokaa, sillä on puukko!

H juoksee takaoven kautta karkuun... Saan porttikiellon ja siirryn Pika-Palaan, keskikaupungilla sijaitsevaan toiseen räkälään. Parin päivän kuluttua kuulen että H:n veli on käynyt Pika-Palassa kyselemässä... Tiedän että kohta meikäläisen naamaa leivotaan lujasti, ei voi mitään...

Lopulta H ottaa tapahtuneesta syyt niskoilleen ja sanoo, että koko episodi oli hänen vika. Säästyn selkäsaunalta ja parin viikon kuluttua pääsen taas Puubaariinkin. Muutaman kuukauden kuluttua K varastaa H:n viinan trokaamisesta kertyneet rahat ja vaihtaa paikkakuntaa.

Muutama vuosi myöhemmin, tultuani uskoon ja H:n jouduttua puukotuksen vuoksi sairaalaan, käyn häntä katsomassa, ystävystymme.

[Muistelua aamupäivällä 07 02 13]