IRC-Galleria

nonniin, viikon sotatoimet työn johdosta on nyt tehty. kun normaalisti saa vääntää kättä hankalien asiakkaitten taikka elämäänsä kyllästyneen putkarin kanssa, niin tännään oli vuorossa yhteistyöhaluton huoltomies.
mielestäni, jos on sovittu, jotta aamulla mennään noutamaan avaimet huoltomieheltä kämppään, niin se edellyttää myös niitten avainten antamista. ymmärtäisin myös huoltomiehen epäluulon, jolloinka tämä kävisi vain avaamassa oven ja pittäisi avaimet ihtellään, taikka senkin, jotta henkilöllisyys tarkistettaisiin parin puhelun avulla, mutta ei..
ongelma oli se, ettei huoltomies kokenut tarpeellisena tehtävänään kävellä avainkaapille ja takaisin. oli kuulema käännyttänyt putkaritkin jotka olivat tulleet vuotoa paikkaamaan.
siinä sitten väännettiin kättä puolin ja toisin. yritettiin kovasti selittää, jotta olisi kaiketi kaikkien edun mukaista, jotta myö saataisiin hommat tehtyä, asiakas pääsisi nopeammin asuntoonsa ja huoltomieskin pääsisi meistä erroon, mutta ei niin ei.
hänellä on valtaa päättää kelle avaimet antaa, eikä meidän pärstäkerroin sitten miellyttäneet tarpeeksi.

pari puhelinsoittoa pomolle ja muutamat tuskalliset minuutit ähinää ja puhinaa, niin johan ne avaimet tulivat. ei kyllä saatu sitten kuin alakerran avaimet, yläkertaankin yritin samalla ottaa jottei meidän timpurin tarttisi niitä erikseen käyrä tappelemassa. mutta siihenkin tuli vastaus jottei niitä mukamas koskaan palautettu. kappas vain, puolen tunnin kuluttua meirän rakas timpuri haki ne samaselta huoltomieheltä ja joutui tenttaamaan miksei tytölle annettu kerralla kumpaakin. mahtoi vitutaa. meitä kaikkia siis.

kummallisinta koko tappauksessa oli käsky käydä teettämässä kummastakin avaimesta kopiot itellemme. lieköhän edes laillista moinen? myö siis voitaisiin ihan hyvin teettää parikymmentä kappaletta niitä ja myydä pimeillä kujilla, kertoa kämpässä olevan vaikka mitä arvoesineitä ja antiikkia.
en kyllä tahtoisi olla asukkaana tämän huoltomiehen piirissä.


ihan pakko oli päivän päätteeksi palauttaa alkuperäiset avaimet postiluukusta yliystävällisen saatekirjeen kera.

"kiitos osoittamastanne ymmärryksestänne työtämme kohtaan. olkoon loppusyksy leppoisa ja rauhaisa!"