Oikein hyvää sunnuntai-iltaa kaikille! Tästä se lähtee, eli tämän vuoden teemamme ensimmäinen varsinainen osa. "Ensimmäinen sortokausi" eli keisarillisen Venäjän ensimmäinen Suomea kohtaan suuntaama venäläistämiskampanja osui vuosille 1899-1905 ja siihen osui monia dramaattisia tapahtumia. Suomen suuriruhtinaskunnan perustuslait pyrittiin syrjäyttämään vuoden 1899 Helmikuun manifestilla, ja suuri joukko suomalaisia liittyi yhteen passiiviseen vastarintaan. Tämän merkittävyys on siinä, että sitä voi pitää ensimmäisenä oikeana suomalaiskansallisena vastarintailmiönä vierasta valtiomahtia vastaan. Aiemmat suuret liikkeet, kuten nuijasota, olivat suunnattu yleensä tiettyjä yhteiskuntaluokkia vastaan, tyypillisesti aatelistoa.
Vastauksena Helmikuun manifestiin maassamme kerättiin Suuri adressi, johon saatiin vain viikoissa yli puoli miljoonaa nimeä. Tämä siis aikana, jolloin koko Suomen väestö oli vain noin kaksi ja puoli miljoonaa! Eikä adressia todellakaan voinut allekirjoittaa missään facebookissa, saati että siitä olisi tiedotettu Ylen iltauutisissa...
Ensimmäisen sortokauden aikana mm. Lakkautettiin Suomen kansallinen sotaväki, jonka sijasta meille koittivat kutsunnat Äiti-Venäjän armeijaan. Venäläistämiskampanja loppui toistaiseksi 1905, samana vuonna kun Eugen Schaumann ampui diktaattorin valtuudet saaneen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin. Tämä oli yksittäisen miehen teko, jonka motiiveista on monta teoriaa, mutta satojentuhansien suomalaisten osoittama päättäväisyys kansallisen yhteisömme ominaispiirteiden säilyttämiseksi oli hieno osoitus yhteisten ihanteiden voimasta.
Testaa, mitä tiedät ajastamme osana tsaarien maata
Yli 100 vuotta osana Venäjää, mitä tapahtui?Torstai 09.03.2017 15:00, 38 vastaajaa
Vastataksesi tähän kyselyyn ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.