IRC-Galleria

Marsalkka

Marsalkka

ajatus virtaa lima kalvoilla

Selaa blogimerkintöjä

[Ei aihetta]Tiistai 18.03.2014 04:38

Lol kirjottelin aikani kuluks tämmösen söpön esitelmän (kännissä):

Gerard Peter Kuiper (1905-1973) oli hollantilainen astronomi, jonka jälkeen Kuiperin vyöhyke nimettiin.

Nuoruus:
Gerard, Vaatturin poika suntyi Pohjois Hollannissa, Harenkarspelin kylässä. Nuoresta pitäen jatkunut kiinnostus astronomiaa kohtaan jatkui läpi elämän. Keplerin erinomaisen tarkka näköaisti salli hänen nähdä +7,5 magnitudin kohteita paljaalla silmällä. Tavalliset ihmiset näkevät keskimäärin +1,9 magnitudin kohteita.

Magnitudi on astronomiassa kirkkauden yksikkö.




Selvennetään hieman:
Auringon kirkkaus maasta katsottuna: -26.74
Täyskuun maksimikirkkaus maasta katsottuna: -12.92
Jupiterin maksimikirkkaus maasta katsottuna: -2.94
Taivaankannen kirkkain tähti, Sirus: -1.47
Saturnuksen minimikirkkaus: +1.47
Marsin minimikirkkaus: 1.84, keskiverto näkökyvyn rajoilla
Rakas naapurigalaksimme Andromeda, tunnettu myös nimellä; M31: +3.44
Jupiterin, ja aurinkokuntamme suurin kuu; Ganymede: +4.38
Uranuksen maksimikirkkaus: +5.32
Neptunuksen maksimikirkkaus: +7.78
Pluton maksimikirkkaus: +13.65 (löydettiin teleskoopilla)




Opiskeluajat:
Hän kirjoitti Leidenin yliopistosta kandin astronomiasta vuonna 1927, ja jatkoi suoraan kohti tohtorin opintoja, jotka hän kirjoitti kaksoistähdistä ystävänsä Ejnar Hertzsprungin kanssa vuonna 1933.

Ura ja yksityiselämä:
Vuonna 1935 hän siirtyi Californiasta Cambridgeen, jossa tapasi tulevan vaimonsa Sarah Parker Fullerin. Hän siirtyi edelleen Yerkesin observatorioon Wisconsiniin, jossa hän vietti suurimman osan urastaan. Elämänsä loppuvuodet hän työskenteli Arizonan yliopiston alaisuudessa.

Löydöt:
Kuiper löysi kaksi uutta kuuta aurinkokunnastamme: Uranuksen Mirandan ja Neptunuksen Nereidin. Lisäksi hän havaitsi marsin hiilidioksidikehän ja Saturnuksen Titanin metaanikehän.
1960-luvulla Kuiper auttoo NASAa kartoittamaan Apollo-ohjelman laskukohteet. Hän löysi myös useita kaksoistähtie, joille annettiin tunnukseksi "Kuiperin numero", esimerkiksi KUI79.




Kunnianosoitukset:
1947: Ranskan Astonomisen Yhteisön Prix Jules Janssen
1959: Amerikan Astronomisen Yhteisön Henry Norris Russel Lehtoraatti
1971: Amerikan Tieteiden Edistämiselle Yhdistyksen ja Franklin Instituutin Kepler Kulta Mitali

KUKKUUUU!!!!!
KUKKUUUU!!!!!
KUKKUUUU!!!!!
KUKKUUUU!!!!!
KUKKUUUU!!!!!
KUKKUUUU!!!!!
KUKKUUUU!!!!!
KUKKUUUU!!!!!
KUKKUUUU!!!!!
KUKKUUUU!!!!!
KUKKUUUU!!!!!
KUKKUUUU!!!!!
KUKKUUUU!!!!!
KUKKUUUU!!!!!
KUKKUUUU!!!!!
KUKKUUUU!!!!!
KUKKUUUU!!!!!
KUKKUUUU!!!!!
KUKKUUUU!!!!!
KUKKUUUU!!!!!
KUKKUUUU!!!!!
KUKKUUUU!!!!!
KUKKUUUU!!!!!
KUKKUUUU!!!!!
KUKKUUUU!!!!!
KUKKUUUU!!!!!
KUKKUUUU!!!!!
KUKKUUUU!!!!!
KUKKUUUU!!!!!
KUKKUUUU!!!!!
KUKKUUUU!!!!!












Kuiper esitti Neptunuksen takana olevan toisen asteroidivyöhykkeen olemassaolon mahdollisuuden, hän kuitenkin epäili sen olevan harva, tähtien välisen painovoima-aaltojen vuorovaikutuksen vuoksi. Nykypäivänä tämän "Kuiperin vyöhykkeenä" tunnetun alueen arvioidaan olevan 20-kertaa leveämpi, ja 20-200 kertaa massiivisempi, kuin Marsin ja Jupiterin välinen asteroidivyöhyke.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.