IRC-Galleria

Noh kaippa sitä voisi jotain nyt sitten kirjoittaa kun on uneton malmilla tällä hetkellä.

Niin eilen siis en mennyt töihin kun olin niin lopenuupunut ja ahdistunut kun herätyskello soi laitoin sen vaan pois päältä ja jatkoin uniani, en vaan jaksanut ja en sitten ilmottanut töihinkään että en tullut paikalle, pitää tänään jotain selittää töissä miksi näin tapahtui, oli vaan niin poikki. Noh mutta kuitenkin kun sain nukuttua hyvin (no hyvin ja hyvin jatkuvasti vaan näin unia ja unia varmaan näin 6-7 eri unta ja en päässyt syvään uneen jolloin aivoni rauhoittuisi).

Nyt kun puoli vuotta on tulossa täyteen erosta niin sellaista usvaa tämä eläminen on ollut ja kokoaika tuntunut ettei elämässä ole mitään suuntaa tai järkeä. Taidan olla koukussa suhteisiin ja rakkauteen . Sen kuitenkin olen huomannut että rakkaus exääni on pikkuhiljaa kadonnut mutta edelleenkin välillä ikävöin häntä ja varsinkin silloin jos olen nähnyt unta hänestä niin kokopäivä on persiistä sen jälkeen.

Muutenkin paljon asioita ollut mielessäni ja hirveästi analysoinut tunteitani ja mietin uskallanko antaa tunteitten valloilleen jos päästän niin tiedän ettei se tekisi hyvää minulle koska voi olla että loukkaisin vain itseäni siinä. Välistä tuntuu, että olen niin kuollut sisälläni että mikään ei tunnu miltään mutta sitten taas tulee välkähdyksiä siitä kadonneesta minusta joka katosi eron saatossa ja nyt on tämä apaattinen alkoholisti-minä.

Äiti lähetti tässä aamulla taas lämmittävän tekstiviestin:

"Tottakai olet hirveän väsynyt ja uupunut. Tunteitten kohtaaminen ja läpikäyminen on tosi, tosi rankkaa. Sinua on läpi elämän loukattu ja se, mitä Jonna (eli exäni) teki ja sanoi oli valtava loukkaus. Vaatii todellista sisua ja rohkeutta kohdata omat tunteensa. Harva tekee niin. Olen tosi ylpeä sinusta!!!"

Kyllähän tuo viesti lämmitti sydäntäni mutta oikeasti mietin miten äitini voi olla ylpeä minusta? siis oikeesti mä olen tällä hetkellä sellainen musta lammas meidän perheessä että, mä en ole onnistunut elämässäni missään, paljon olen yrittänyt antaa mutta mitä mulla on? Erittäin masentunut ja itseinhoinen minäkuva, epäonnistuja työelämässä, koulutuksessa, veli oli ensimmäinen joka toi lapsenlapsia (ja hän ei edes haluaisi elää perhe-elämää ja itse olisin ollut valmis exän kanssa....ironista), ainut miten olen niin olen taakkana vanhempieni lompakolle ....Miksi minä yritän vaikka tiedän aina lopputuloksen? *huokaus*

Monesti tuntuu että en elä itselleni ollenkaan vaan elän sen takia että muilla olisi parempiolla, mä en ole koskaan ajatellut itseäni ja miten ihmeessä pystyisin noin vain ajattelemaan itseäni kun en ole koskaan tehnyt niin? Mä en ole tottunut sanomaan suoraan asioita, pelkään että toinen loukkantuu (huoh), Jos minua on loukattu niin en sano siitä mitään koska en halua toisille pahaaoloa, mä yritän tehdä aina kaikkeni että toisilla olisi hyvä olla ja minä en pystyisi sanomaan jollekkin että nyt voisit lähteä koska minulle tulisi kauhea syyllinen olo, että loukkasin toisen mieltä.

Hyvin harva ihminen tietää mun sisintä minkälaista taistelua mä käyn itseni kanssa jokaikinen päivä, useimmat näkee tämän hilpeän ja "iloisen" ulkokuoren vaikka oikeasti mieleni on todella musta, niin paljon vihaa, niin paljon surua, niin paljon tuskaa. Mun olis niin paljon helpompaa jos kykenisin olemaan että teen mikä tuntuisi hyvälle mutta mites teet kun ajattelen aina toisia? Siksi oli tämän uutukaisen kanssa laitettava poikki koska hänellä alkoi tulemaan tunteita kohtaani ja minulla taas ei, nautin hänen seurastaan mutta en kokenut mitään sellaista mitä hän olisi halunut joten se oli laitettava heti poikki ettei mene liian pitkälle.

Jos minulla ei olisi omaatuntoa niin olisin pystynyt jatkamaan vaikka kuinka pitkään tämän uutukaisen kanssa koska myönnän että se läheisyys tuntu hyvältä mutta mielummin olen sitten yksin kun rikon toista.

Miksei vaan tulisi kohdalle sellainen ihminen joka oikeasti välittäisi minusta, osaisi rakastaa minua sellaisena kun minä olen eikä minun tarvitsisi muuttua ja olla aina se helkutin tukipilari johon aina puretaan kaikki pska, voisin olla heikko, voisin itkeä, voisin suuttua, tuntisin rakkautta ja edes välillä tulisi halauksia ilman mitään syytä ja sanottaisi, että "minä rakastan sinua"? Mikä tuossa mättää? Miksi löydän naisia joille olen työkalu ja olkapää? Miksi näissä suhteissa minulla ei ole saanut olla pahaolla? miksi minun täytyy aina kestää kaikki? Mä tein aina kaikkeni toisen eteen miksen saanut edes pieniä välittämisen tai rakkauden merkkejä?

Pitääpi varmaan tääs vähän päivittää päiväkirjaa. Olen huomannut että olen ollut tässä melkein yli kuukauden äärettömän väsynyt kokoaika, nyt vasta vähänaikaa sitten huomannut miten väsynyt mä olen jatkuvasti, ei ole energiaa oikeen mihinkään muuhun kun työssäkäyntiin. Paljon ristiriitaisia tunteitakin velloo sisällä, en tiedä mitä tehdä niitten kanssa, toisaalta haluaisin päästää ne ulos kunnolla mutta sitten taas pelkään mitä siitä seuraa ja se on asia mitä minä en halua. Pelkään että itse rikkoudun pahasti jos annan tunteitteni tulla kunnolla pinnalle. Sitä on hyvin hyvin sekaisin itsensä kanssa, en taaskaan osaa oikeen sanoa juuta tai jaata ja kaikki mitä sanon on niin sekavaa että täytyy olla rocket scientist jotta ymmärtäisi mun kirjoituksia .

Erosta kulunut vasta puoli vuotta ja edelleen hyvin sekaisin itseni kanssa ja tunteitteni kanssa että en tiedä mitä helevataa sitä pitäisi tehdä, antaa vaan tunteitten tulla? vai pitää niitä sisällä? Jos antaisin tunteitteni tulla se toisi lisää ongelmia ja lisää ongelmia en halua enään, ei ole voimia käydä läpi uusia ongelmia.

Helkutti sitä on sekaisin itsensä kanssa, olisikin helppoja vastauksia, helppoja tekoja, mutta ei kaikki pitää olla niin prkl vaikeeta....haluisin vaan olla poissa ihmisten ilmoilta ja vaan kadota uniin niin olisi helpompaa tämä eläminen

Kelataanpas miten tämä viikko on mennyt. Noh suurimmaksi osaksi on mennyt ihan kivasti, aamut ovat edelleen vaikeita kun silloin pahiten exä tulee mieleen tai on mielessä....edelleen olen nähnyt liian usein unta hänestä kuten viimekin yönä , tyytyväisenä itseeni siinä mielessä että 4 päivää olen ollut ilman viinaa 5 jos yhden päivän paria siideriä ei lasketa joten sillä saralla on nyt ollut plussan puolella. Edelleen olen melko ankara ja itsesyyttöinen eron suhteen vaikka olenkin nyt pikkuhiljaa ruvennut oivaltamaan että ei ero minun syyni ollut koska oikeastaan en mä ole tehnyt mitään suuria virheitä suhteeni aikana, exä ei sitten vaan ollut se oikea minulle, se on hänen oma mokansa jos jätti miehen joka pisti kaikkensa suhteen eteen ja yritti tehdä kaikkensa että se toimisi. Tottakai edelleen tulee ikäväkohtauksia kun edelleen se ero tapahtui liian äkkiä ettei ollut mitään varoituksia tai ajatuksia että se tapahtuisi.

Sekasinhan sitä on itsensä kanssa kun ei uskalla antaa lupaa itsellensä tiettyihin tunteisiin ja yrittää pitää niitä sisällä koska ei halua tulla enään rikotuksi enempää. Menneisyys ja muistot on kahlinnut mut todella tiukasti ja hyvin vaikea yrittää mennä eteenpäin elämässä.

1. minkä värisellä tuolilla istut nyt?
- Mustalla

2. minkä värinen paita sinulla on päällä?
- Tumman sininen

3. millainen logo/tausta sinulla on nyt kännykässä?
- Oma surkea pärstä

4. mikä on kännykässäsi soittoäänenä?
- Teräsbetoni - Taivas lyö tulta

5. ketä mietit juuri nyt (mainitse henkilö nimeltä)?
- Ansku

6. montako tuntia nukuit viime yönä/viimeksi kun nukuit?
- 7 tuntia

7. tuorekurkku vai suolakurkku?
- Suolakurkku

8. joululoma vai kesäloma
- Kesäloma

9. mikä on toinen nimesi?
- Juhani

10. mikä on viimeisin sana jonka sanoit?
- Häh?

11. kenelle sen sanoit?
- Itselle

12. mitä odotat tällä hetkellä eniten?
- Perjantai-iltaa

13. millä kulkuneuvolla viimeksi liikuit? (auto, linja-auto, pyörä jne.)
- Junalla

14. mitä pelkäät tällä hetkellä eniten?
- Yksinäisyyttä

15. mikä on toiveammattisi?
- ATK-Tukihenkilö (hetkinen sehän mä olen jo)

16. voisitko kuvitella olevasi opettaja?
- En


17. minkälaista liikuntaa harrastatat?
- Uimista kait

18. paljonko olet pitkä?
- 181cm

19. mitä kuuntelet juuri nyt?
51 koodia - Pimeyteen

20. montako lävistystä sinulla on?
- Nolla

21. missä lävistykset ovat? (nenässä, huulessa, korvissa jne.)
- Ei niin missään

22. mitä sinulle tulee mieleen sanasta vaahto?
- Ei mitään...kahvi

23. minkä nimistä lehteä luit viimeksi?
- Mikrobittiä

24. minkä merkkistä huulirasvaa käytät?
- En muista nimee

25. onko tylsää juuri nyt
- Eipä oikeastaan

26. keneltä sait viimeksi viestin kännykkääsi?
- *shadowilta*

27. minkä väriset hiukset sinulla on?
- Mustansiniset

28. mitä kappaletta inhoat? (laita myös esittäjä)
- Crazy Frogin kaikki kappaleet

29. kampaatko hiuksesi joka päivä?
- En

30. kuinka usein käyt saunassa?
- Lauantaisin ja aina kun voi

31. minkä merkkinen polkupyörä sinulla on (jos on)?
- Ei ole

32. minkä merkkistä ja tuoksuista suihkusaippuaa käytät?
- Hmm, enpä muista nimeä

33. minkä värinen hiusharjasi on?
- Vihreä

34. Ilkka, Pete vai Katri?
- Katri?

35. Kuka ihminen on tällä hetkellä lähimpänä sinua?
- Ansku

36. Minkä numeron sait viimeisimmästä kokeestasi?
- Öö siis milloin?

37. Minkä laulun sanat menee näin: "sä olit perhonen, jonka siivet eivät kauas kantaneet. sä väsyit kylpyhuoneeseen..."?
- Apulanta-Ilona

38. seurusteletko jonkun kanssa?
- En

39. mikä on tavoitteesi?
- Saada rakastava parisuhde

40. mitä katsoit viimeksi telkkarista?
- Lost

41. mitä kanavaa katsot eniten?
- SubTV:tä

42. mihin maahan haluaisit matkustaa?
- Japaniin

43. mitä söit viimeksi?
- Hampurilaista

- Oletko ikinä jäänyt luokallesi:
- En

- Oletko ihastunut johonkin:
- Jaa-a mitenköhän tuon sanoisi...

-Oletko koskaan ollut ihastunut opettajaasi:
- En

- Lempieläin:
- Ehdottomasti Kissa

- Kuka on paras ystäväsi:
- Ansku ja Tuomo

- Oletko koskaan hakannut ketään:
- En

- Kenen kanssa puhut eniten puhelimessa:
- Äiteen

- Vietätkö paljon aikaa internetissä:
- Vietän

- Vihaatko koulua:
- Kyllä

- Onko sinulla sosiaalista elämää:
- Jonkinlaista juu

- Pidätkö matkustamisesta:
- Kohtalaisesti

- Oletko hemmoteltu:
- En

- Juotko paljon vettä:
- Enpä paljoa

- Mitä hammastahnaa käytät:
- Jotain Lidlin

- Onko sinulla kännykkää:
- Kyllä

- Jos on, niin minkä merkkinen:
- Samsung

- Onko sinulla rusketusta:
- Olen kalkkilaivan kapteeni

-Ärsyynnytkö helposti:
- En

- Miten purat vihaasi:
- En oikeen pura

- Oletko koskaan saanut potkuja töistä:
- Olen

- Oletko töissä:
- Olen

- Haaveiletko paljon:
- Haaveilen

-Millaisen tatuoinnin haluaisit:
- Viivakoodin

- Mikä on viimeisin kuulemasi kohteliaisuus:
- "Näytät ihan Uniklubin laulajalta....seksikäs"

-Voisitko seurustella itseäsi vanhemman kanssa:
- Tottakai

- Milloin oksensit viimeksi:
- Hmm, siitä on vähäsen aika

- Kengännumerosi:
- 42,5

- Millainen olo sinulla on tällä hetkellä:
- Ihan jees, vähän masentuneinen

- Mainitse yksi huono puolesi:
- Pelkuruus

- Menisitkö naimisiin rahan takia:
- En

- Oletko enemmän äidin vai isän poika/tyttö:
- Äidin

KIRJOITTAVATKO IHMISET NIMESI VÄÄRIN?
- Ei

>JÄTTÄISITKÖ SUKUNIMESI, JOS SINUSTA TULISI KUULUISA?
- En

>HENKINEN IKÄSI?
- 37v

>KUINKA VANHA HALUAISIT OLLA?
- Sama kuin nyt
>OIKEA/VASEN/MOLEMMAT KÄDET
- Oikea

>PUHUTKO MUITA KIELIÄ
- Englantia

>ELÄTKÖ ELÄMÄÄSI JUURI NYT?
- En

>VIHAATKO ITSEÄSI?
- Osittain

>ONKO SINULLA PAHOJA TAPOJA?
- Jokaisella on

>JOS ELÄMÄSTÄSI TEHTÄISI ELOKUVA, MIKÄ SEN NIMI OLISI?
- "Kiltin pojan kohtalo masennuksen kourissa"

>OSAATKO LAULAA?
- En hyvin

>TYKKÄÄTKÖ VIETTÄÄ AIKAA YKSIN?
- Joskus

>ONKO ELÄMÄSI OLLUT HIENOA TÄHÄN MENNESSÄ
- Kaksi vuotta sitten oli hienoa

>OLETKO MUIDEN MIELESTÄ KAUNIS?
- No miehistä ei voi oikein sanoa noin, ehkä luonne on kaunis ?

>OLETKO ITSEVARMA
- ATK-hommissa kyllä muuten en

>TAJUAVATKO MUUT SINUT AINA VÄÄRIN?
- Dysfasian takia välillä ymmärretään väärin

>POLTATKO?
- Ainoastaan kännissä

>LUETKO SANOMALEHTIÄ?
- Joskus

>KÄVELETKÖ SATEESSA?
- Jos on pakko

OLETKO KOSKAAN
>SATUTTANUT ITSEÄSI?
- Olen

>OLLUT RAKASTUNUT?
- Olen

>UINUT ALASTI?
- Olen

>OLLUT LEIKKAUKSESSA?
- Joskus ammoisina aikoina

>NUKKUNUT ULKONA?
- Juuh

>OLLUT SYÖMÄTTÄ YHTENÄ PÄIVÄNÄ?
- Olen

>NUKKUNUT VASTAKKAISEN SUKUPUOLEN EDUSTAJAN KANSSA SAMASSA SÄNGYSSÄ
HARRASTAMATTA SEKSIÄ?
- Kyllä

>NUKKUNUT KOKO PÄIVÄÄ?
- Kyllä

>OLLUT TV:SSÄ TAI RADIOSSA?
- Prismassa vuonna nakki ja leipä

>ONKO SINULLA YHTÄÄN HOMOSEKSUAALISTA YSTÄVÄÄ?
- Ei

>PARAS INSIDE-VITSINNE?
- Kaippa vetää Efexoria viivana nenään?

>KENEN LUONA OLIT VIIMEKSi?
- Tuomon

>JOLLE NAUROIT?
- Ansku

>JOKA NAUROI SINULLE?
- Ansku

>JOKA SAI SINUT KUUMAKSI?
- Ansku

>JOTA AJATTELIT?
- Ansku

>JONKA KANSSA KATSOIT ELOKUVAN
- Mira

"Kerron mitä minulla on päälläni, kun saan tämän haasteen. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta."

Okeih

Noh minulla on päällä boxerit, t-paita, sukat.

Ikiroutainen, Sister_May, herr_doktor,Johna-, öö ei nyt tule mieleen prkl

Niinhän se menee kun tulee ajateltua entistä suhdetta niin se masennus pääsee päälle ja tolkuttamaan itselle jatkuvalla syötöllä minkälainen epäonnistuja olen, miten en pysty pitämään kenestä joihin rakastun kiinni, kaikki jättää ja tulen olemaan yksin. No hyvä kuitenkin että olo kesti edes 4 päivää hyvänä, on sekin jotain kait. Nyt vaan haluisin vaan nukkua ja nukkua ja olla poissa maailmalta ja antaa demonieni raiskata mieltäni sitten unissani. Töissä kuitenkin olen mutta mitään en saa aikaseksi, tuijotan näyttöä, itkettää ja ahdistaa...mä haluun pois, mä haluan helpotusta tähän kipuun, mielessä käy jatkuvasti miksi mun on kestettävä tätä? miksi mun on jatkettava eteenpäin? Olenko minä ainoastaan sen takia että voin olla muille ovimatto?

Ilta on hämärtynyt jo melko pitkälle ja aika koomaamista tää on ollut vaikka tyytyväisenä voin olla että nyt on muutaman päivän ollut ilman alkoholia , muuten tää päivä on ollut vaan koneella olemista ja pelaamista. Näissä alkoholittomissa illoissa on ikävä asia kun sitä miettii asioita ja yllätys yllätys exä on mielessä, ei niinkään että ahdistaisi, enemmänkin niin että on vähän surullinen olo kun alitajunta/aivot mikälie tuppaa tuomaan mieleen niitä hyviä asioita joita koin exän kanssa. Ja niitä oli paljon. Mietin mikä ihme siinä on, että olen rakastunut naisiin jotka eivät ole olleet ollenkaan minua varten?

Kaipaan sitä syvällisyyttä jota suhteissani jossain välissä jopa oli, pystyin olemaan oma itseni, pystyin purkamaan omaa pahaoloa eikä minun tarvinnut olla aina se vahva joka piti toisen mielialaa korkealla ja yritin kaikkeni että toiselle tulisi hyväolo. Kaipaan myös niitä ihania iltoja kun vietimme romanttisia iltoja exän kanssa ja pystyimme juttelemaan erilaisista asioista, mä olen kaivannut sitä kun pystyin sanomaan suoraan sydämmestä "minä rakastan sinua" tai "i love you" ja tuntea sitä ylpeyttä että minulla on rakastava puoliso. Mutta kaipailut ei tuo mitään takaisin, ne on kaikki kuollut ja kuopattu, puoli vuotta tulee täyteen ja vaikka elossa olenkin niin tuntuu etten ole elänyt ollenkaan, olen ollut puolikoomassa...kivut on pitänyt minua osittain "hereillä".

Yritän taistella masennustani vastaan mutta tiedän että olen häviämässä tätä taistelua, kun ei ole onnellinen elämään niin ei oikein ole voimia kamppailemaan niin ylivoimaista vihollista vastaan...

Muutamat päivät on menny ihan hyvin tässä, mieliala ei ole ollut hirveän alhaalla ainut mikä tietysti vaikuttaa niin väsymys tuo masennusta enemmän pintaan ja aamuisin se näyttää olevan pahimmillaan aina, siitä kuitenkin olen ollut tyytyväinen itseeni että vaikka haluaisin aamuisin vaan jäädä nukkumaan ja olla poissa maailmalta niin pomppaan ylös sängystä aina ja lähden töihin siksi herätykseni onkin tyyliin niin, että kello soi, pomppaan sängystä, laitan vaatteet päälle, vedän After Eight suklaanapin, Efexorin naamaan ja sitten ulos. Tuolla tavalla on oltava "liikkeessä" niin pääsen lähtemään töihin.

18 päivä tätä kuuta tulee täyteen puoli vuotta mun erosta ja hengissä vieläkin olen vaikka hyvin, HYVIN vaikeaa tämä on ollut ja kaiken lisäksi ilman terapiaa olen ollut, mistä tulikin mieleen että pitäisi soittaa sinne saamarin terveyskeskukseen ja varata lääkäriltä aika. Noh onhan sitä ryvetty tässä pska:ssa jo melko paljon niin nyt toivon että jotain hyvää kaipaisin elämääni, rakastuminen voisi tehdä poikaa

MELANKOOLIKKO

Melankolikon luonteessa voimakkainta on tunne, ja kaikki se, mikä tulee ulkopuolelta, vetoaa erityisesti tunne-elämään, ennen kaikkea se, mikä tavalla tai toisella liittyy häneen itseensä. Koska hän on raskasmielinen ja synkkä, hän päästää sieluunsa erityisesti kiusallisilta ja tuskallisilta tuntuvia vaikutteita. Näitä asioita hän pohtii perusteellisesti, suorastaan hautoo ja säilyttää ne haikeina muistoina.

-Melankolikon voima-

Melankolikon voima on rikkaassa tunne-elämässä. Hänen sielunelämänsä on syvää ja hienovireistä. Hän paneutuu asioihin. Moni suuri taiteilija, ajattelija tai tiedemies on juuri melankolikko; hän syventyy asioihin omalla persoonallisuudellaan, ja lopputuloksena on omaperäinen luomus, joka voi hätkähdyttää maailmaa. Mutta idean saattaminen maailmaan onkin hänelle lähes ylitsepääsemätön este; idean toteuttamiseen tarvitaan muita ihmisiä ja temperamentteja.

-Rajoittaminen-

Melankolikolla on kyky vetää itselleen rajoja. Hän on ystävyydessään myös uskollinen. Ystävyydessään hän on liikuttava, ja kuka hänen ärtymyksestään ja ylimielisyydestään huolimatta jaksaa olla hänen lähellään, saa todella luotettavan ystävän. Lupauksen pettäminen kiusaa häntä kauan, ehkä koko elämänsä ajan.

Melankolikko on tunnollinen raha-asioissa, kodinhoidossa ja pukeutumisessaan; hän on siis kaikessa järjestyksen ihminen. Melankolikkon on itsekeskeinen enemmän kuin kukaan muu. Hän tarkkailee itseänsä melkein sairalloiseen mielentilaan asti. Hän ei tarkkaile vain psyykkisiä vaan myös fyysistä tilaansa; häntä kiinnostaa erityisesti kaikki mikä koskee häntä itseään. Hän aivan kuin kuorii sipulia, kunnes jäljelle ei jää mitään muuta kuin tuo itsetarkkailu.

Melankolikko loukkaantuu herkästi ja tulkitsee sanat ja teot itseään vastaan kohdistetuiksi. Tämänlaatuinen epäluuloisuus voi johtaa vaikkapa vainoharhoihin.

Pessimistisenä hän etsii aina kaikesta esille negatiivisen puolen. Melankolinen ihminen on passiivinen, koska kaikki energia kuluu itsetarkkailuun, ja näin hänestä saatta tulla epäkäytännöllinen. Arkielämä kaikkine yksityiskohtineen on vaikeaa.

---Noin 90 % tämä kuvastaa minua---

Ääh, pitihän se arvata että jossain vaiheessa iskee taas romahdus ja nyt se sitten iski , kauhea masennus ja suru päällä, sitä se on kun on ennestään sairas ja pistänyt kaikkensa peliin 3 ja puolen vuoden suhteelle ja rakastanut toista varauksetta, ikävä exään on jälleen iso . Tiedän sen että en ole valmis rakastamaan varsinkaan näin vähään aikaan kun erostakin on, kaikki haavat on vielä avoinna. Oikeasti jos näkisin exäni niin mä varmaan vaan purskahtaisin itkuun vaan. Mun on oltava rehellinen itselleni: Minä edelleen rakastan exääni hyvin paljon. En tiedä miten kauan kestää ennenkuin kykenen tai pystyn rakastumaan toiseen. Vaikka kaiken kaikkiaan on itsellä mennyt mukavasti mutta minkäs teet kun eroprosessi on vielä pahasti kesken?

Kun heräsin olisin vaan halunut jäädä nukkumaan ja olla ollenkaan heräämättä. Liikää kysymyksiä erosta edelleen mielessä, mikä oli se oikea syy eroon? mistä hän suuttui niin paljon että piti laittaa muuttopaperit menemään? rakastiko hän minua edes? minkälainen minun olisi pitänyt olla?

Tuskaa tämä prosessi on ja en tiedä miten pitkään se jatkuu...