IRC-Galleria

Illuminated

Illuminated

ye iknwo¨

Iso, Pörröinen toukka :)Sunnuntai 10.01.2010 09:33

metsä kuhisi elämää, ja maata peittävän matalan lehtikerroksen alla iso, pörröinen toukka oli puhumassa omille seuraajilleen - Toukkia kaikki. Juuri mikään ei ollu muuttunut toukkayhteisössä. Ison, pörröisen toukan tehtävänä oli vahtia ryhmää niin, että vanhat tavat säilyivät ja että niitä kunnioitettiin. Nehän olivat sentään pyhiä.
''on ollut puhetta'', sanoi iso, pörröinen toukka lähes keskeytymättömän lehtiateriansa lomassa, ''että jollain metsänhengellä on kaikille toukille jokin iso, uusi tarjous.''mums mums. ''olen päättänyt tavata tämän hengen ja kertoa sitten, mitä meidän on tarkoitus tehdä.''
''mistä sinä löydät tämän hengen?'' kysyi yksi seuraajista.
''se tulee kyllä luokseni'', sanoi iso, pörröinen toukka. ''liian kauas en voi mennä, tiedäthän. Lehdon ulkopuolella ei ole ruokaa. Ilman ruokaa ei voi olla.'' mums mums.

Kun iso toukka oli viimein yksin, hän huusi kovaan ääneen metsänhenkeä, ja aika pian suuri, hiljainen henki saapui hänen luokseen.
Metsänhenki oli kaunis, mutta paljon jäi piiloon, sillä toukka ei ollut tunnettu siitä, että jättäisi mukavan lehtipetinsä.
''en näe kunnolla kasvojasi'', sanoi iso toukka.
''tule vähän ylemmäs'' sanoi metsänhenki ystävällisellä äänellä. ''olen täällä sinun nähtävilläsi.'' mutta toukka pysyi paikallaan.
Sehän oli lopulta hänen kotinsa, ja metsänhenki oli vain käymässä.

''ei kiitos'' sanoi iso, pörröinen toukka. ''liikaa vaivaa juuri nyt. Kerrohan minulle mitä on se puhe jostain isosta ihmeestä, joka on tarjolla vain toukille - ei muurahaisille tai tuhatjalkaisille- vain toukille?

''se on totta'' vastasi metsänhenki. ''olette ansainneet todella upean lahjan. ja jos päätätte haluta sen, minä kerron miten se tapahtuu.''

''miten me sen ansaitsisimme?'' kysyi iso, pörröinen toukka, mutustellen jo kolmatta lehteä sitten keskustelun alun.
''en muista ilmoittautuneeni mihinkään''.
''te ansaitsitte sen pyrkimällä koko hienon elämänne ajan pitämään metsän pyhänä'' sanoi henki.
''totta vie!'' huudahti toukka. ''Minä teen sitä joka päivä, joka päivä. Olen näet joukon johtaja. Siksi sinä puhut minulle, etkä kenelle tahansa toukalle.'' tämän kommentin kuultuaan metsänhenki hymyili toukalle, vaikka toukka ei nähnytkään sitä, koska oli päättänyt olla poistumatta omalta lehdeltään. ''olen pitänyt metsän pyhänä jo pitkään.''sanoi toukka ''mitä minä saan?''

''se on uskomaton lahja''. vastasi metsänhenki. ''sinä pystyt nyt, omien ponnistelujesi kautta, muuttumaan kauniiksi, siivekkääksi olennoksi ja nousemaan lentoon! Sinun värisi tulevat olemaan niin upeita, ja liikkuvuutesi hämmästyttää kaikkia, jotka sinut näkevät. Voit mennä metsässä minne ikinä haluat lentämällä sen ylitse. pystyt löytämään ruokaa kaikkialta ja tapaamaan myös uusia , kauniita, siivekkäitä olentoja. Voit tehdä tämän heti kun vain haluat.''

''lentäviä toukkia!'' hymähti pörröinen toukka. ''ihan uskomatonta! jos tuo on totta, niin näytä minulle tälläinen lentävä toukka. haluan nähdä sellaisen.''
''se on helppoa'' vastasi henki. ''matkaa vain jollekkin korkealle paikalle ja katso ympärillesi. niitä on kaikkialla, lepattelemassa oksalta toiselle viettäen ihanaa, runsasta elämää auringossa''
''Auringossa! huudahti toukka. ''jos sinä todella olet metsänhenki, niin silloin tiedät, että aurinko polttaa meitä toukkia - paistaa meidät, ihan totta - se ei näet ole hyväksi karvoillemme...täytyy pysyä pimeässä - mikään ei ole pahempaa kuin toukka, jolla on huonot karvat.''

''Kun muutut siivekkääksi olennoksi, aurinko vain lisää kauneuttasi'' sanoi henki ystävällisesti ja kärsivällisesti. '' vanha elämäntapasi muuttuu dramaattisesti, ja tulet jättämään vanhat toukkatapasi metsän pohjalle kohotessasi ylös siivekkäiden olioiden uusiin tapoihin.''
toukka oli hetken hiljaa. ''sinä siis haluat minun jättävän mukavan petini ja matkaavan korkealle paikalle aurinkoon nähdäkseni todisteet?''

''jos tarvitset todisteita, niin silloin sinun pitää tehdä niin.'' vastasi henki kärsivällisesti.

''ei'' vastasi toukka, ''ei voi tehdä niin- pakko syödä, tiedäthän. ei voi mennä outoihin paikkoihin aurinkoon tollottamaan, kun täällä on työt kesken. liian vaarallista! sitä paitsi, jos olisit metsänhenki, niin tietäisit että toukan silmät katsovat alas, eivät ylös. Suuri maanhenki antoi meille hyvät silmät, jotka katsovat alaspäin, jotta löytäisimme ruokaa - kaikki toukat tietävät tämän. Se, mitä pyydät ei ole kovin toukkamaista'' sanoi yhä epäileväisempi pörröinen toukka. '' me emme paljon katsele ylös''. toukka oli hetken hiljaa.
''miten me oikein saamme aikaan tuon lentohommelin?''.

metsänhenki selitti täydellisen muodonmuutoksen prosessin. hän selitti, miten toukan piti sitoutua muutokseen, koska sitä ei voinut enää peruuttaa sen alettua. hän selitti, miten toukka hyödyntäisi kotelossa ollessaan omaa biologiaansa muuttuakseen siivekkääksi olennoksi. Hän selitti miten muutos vaatisi uhrauksen, jonkin aikaa hiljaa pimeässä kotelossa, kunnes kaikki oli niin kuin pitikin valmistumiseksi kauniiksi, moniväriseksi lentäväksi olennoksi. Toukka kuunteli hiljaa ja keskeyttämättä, mutusteluääniä lukuun ottamatta.
''Annahan kun selvennän'' toukka sanoi lopulta halveksivaan sävyyn.
''sinä haluat meidän kaikkien käyvän makuulle ja ilmaisemaan tahtomme sille, että jokin biologinen juttu, josta emme ole kuulleetkaan, saa meidät valtaansa. Sitten meidän pitäisi antaa tämän uuden biologisen jutun sulkea meidät täysin pimeään useiksi kuukausiksi?''

''kyllä'' vastasi metsänhenki, varsin tietoisena siitä mihin tämä keskustelu oli seuraavaksi menossa. ''ja sinä suuri metsänhenki et voi tehdä tätä puolestamme? meidän täytyy siis tehdä se itse? minä kun luulin, että olimme ansainneet sen!''
''olette ansainneet sen'' sanoi henki hiljaa. '' ja olette myös ansainneet voiman muuttaa itseänne metsän uudessa energiassa. nytkin, kun istut lehdelläsi, omalla kehollasi on välineet tämän kaiken tekemiseksi.''
''mitä tapahtui niille päiville, jolloin ruoka putosi taivaasta, vedet erkanivat, ja kaupunkien muurit romahtivat - semmoisille jutuille? en ole mikään typerys. saatan olla iso ja pörröinen, mutta en ole eilisen teeren poikia. maanhenki tekee aina ison työn, ja meidän tarvitsee vain seurata ohjeita. sitä paitsi, jos me tekisimme kaiken mitä pyysit, mehän kuolisimme nälkään! jokainen toukka tietää. että meidän täytyy syödä kokoajan...''mums-mums.''... pysyäksemme elossa. sinun iso, uusi tarjouksesi kuulostaa minusta aika epäilyttävältä.'' toukka ajatteli hetken hiljaa ja sanoi ''voit poistua'' metsänhengelle, samalla kääntyi itse ympäri katsomaan, mistä voisi haukata seuraavan palasen. metsänhenki poistui hiljaa niin kuin oli pyydetty, samalla kun kuuli toukan mumisevan itsekseen ''lentäviä toukkia! kaikkea kanssa!'' mums mums.

Seuraavana päivänä toukka julkisti tiedotteen ja kokosi seuraajansa konferenssiin. oli aivan hiljaista, kun joukko kuunteli tarkkaan saadakseen selville, mitä isolla, pörröisellä toukalla oli sanottavaa heidän tulevaisuudestaan.
'' Metsänhenki on paholainen!'' julisti toukka seuraajilleen. ''hän haluaa huijata méidät hyvin pimeään paikkaan, missä me varmasti kuolisimme. hän haluaa meidän uskovan, että omat kehomme jotenkin muuttavat meidät lentäviksi toukiksi - eikä meidän tarvitse tehdä muuta kuin lakata syömästä muutamaksi kuukaudeksi!'' suuri naurunpurskahdus seurasi tätä huomautusta.

''maalaisjärki ja historia tulevat osoittamaan teille, miten suuri maanhenki on aina toiminut.'' jatkoi toukka. ''mikään hyvä henki ei koskaan veisi sinua pimeään paikkaan! mikään hyvä henki ei pyytäisi sinua tekemään jotain niin jumalankaltaista itseksesi! nämä ovat kaikki suuren, pahan metsänhengen kikkoja'' toukka röyhisteli tyytyväisenä itseensä, valmiina seuraavaan kommenttiin.
''olen tavannut pahan hengen ja olen tunnistanut hänet!'' muut toukat villiintyivät hyväksyvästi tästä kommentista, ja he kantoivat isoa, pörröistä toukkaa ympäriinsä pienemmissä, pörröisissä selissään ylistäen tätä heidän pelastamistaan varmalta kuolemalta.

me jätämme tämän toukkajuhlan ja nousemme varovasti metsänläpi ylöspäin. Alhaalta kuuluvan hälinän hiipuessa hiljalleen korvissamme me kuljemme läpi lehtipeitteen, joka suojaa metsänpohjaa auringonvalolta. nousemme vähitellen läpi lehtien hämärän kohti aluetta, joka on varattu niille jotka osaavat lentää. Samalla kun juhlivien toukkien metelöinti katoaa korviemme ulottumattomiin, me koemme siivekkäiden olentojen uljauden. kirkkaassa auringonvalossa puusta toiseen lepattaa lukuisia loistavanvärisiä, vapaasti lentäviä toukkia, joita kutsutaan perhosiksi. jokaista koristaa sateenkaaren värien kirjo, jotkut niistä ovat pimeässä alhaalla olevan ison, pörröisen toukan entisiä ystäviä- jokaisella on hymy kasvoillaan ja ruokaa yllin kyllin- jokainen on muuttanu muotoaan metsänhengen suuremman lahjan kautta.

monien muiden tarinoiden tapaan tämä pieni tarina yksinkertaisesta toukasta sisältää lukuisia viestejä ja joitain oivalluksia siitä , miten jumala kohtelee meitä varauksemattomalla rakkaudella. se kertoo myös maan nykyisistä muutoksista.

Tarinankertoja valitsi toukan, koska me kaikki olemme tienneet pienestä pitäen, että toukat käyvät läpi uskomattoman muodonmuutoksen ja muuttuvat lentäviksi , monivärisiksi perhosiksi. Se on klassinen tarina rumasta. lihavasta, karvaisesta, monijalkaisesta madosta, josta tulee kaunis, rauhallinen, lentävä perhonen - ensiksi mainitun me hätistämme inhoten pois ja jälkimmäisen toivotamme tervetulleeksi istumaan kädellämme tai nenällämme! tosiasiat ovat siis meille kaikille tuttuja, ja siten kertomus saa erityismerkityksen.

Tämä tarina kertoo jostain todellisesta, joka näyttää kuitenkin pelottavalta tai epäloogiselta, kun sitä analysoidaan vain vanhoja tapoja palvovan järjen mittapuilla.

jos toukat tosiaan voisivat ajatella ja pitää kokouksia, takaan, että jotkut eivät koskaan kävisi läpi muodonmuutosta! niillä olisi taipumus jakautua poliittisesti kahtia niihin, jotka ovat sen tehneet, ja niihin jotka eivät - ja tyypillisesti ne eivät luultavasti koskaan katselisi ympärilleen nähdäkseen, millaisia sen läpikäyneet ovat.

Syynä tähän on ihmisen ehdoton luonne urautua ja pysyä siinä, jos se edes jotenkin sopii meille. kaikkein pimeimmissäkin paikoissa vastustetaan muutosta, koska joskus me kaivaudumme omiin poteroihimme ja ympäröimme itsemme vanhoilla tavoilla.

Ajanmittaan vanhoista tavoista tulee pyhiä, ja uusista tavoista pyhäinhäväistystä. typeryys, jota toukka osoittaa hylätessään muutoksen perhoseksi, ei valitettavasti poikkea juurikaan siitä miten ihmiset käyttäytyvät päivittäin!
joillekkin ihmisille ei riitä pelkästään henkisen muutoksen hylkääminen vaan he muodostavat järjestöjä ja julistavat kaikille, miten he kokoontuvat seuraamaan omia johtajiaan. kaivautuminen syvälle asemiin yhdessä toisten samalla tavalla ajattelevien läheisten kanssa - erityisesti niiden , jotka he ovat onnistuneet vakuuttamaan- tkee heistä jotenkin vahvempia. historia on täynnä useiden kulttijohtajien ja kuolemien aiheuttamia tragedioita vielä tänäkin päivänä.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.