Luomisen alku
Yhden lain mukaan ei ole olemassa kuin yksi olento, joka on Luoja. Tämä tietenkin herättää kysymyksen, mikä on Luoja ja miten Luoja sai alkunsa? Ra kertoo, että ensimmäinen tunnettu asia luomisessa on äärettömyys:
Kysyjä: Voitko kertoa luomisen ensimmäisen tunnetun asian?
Ra: Luomisen ensimmäinen tunnettu asia on äärettömyys. Äärettömyys on luominen.
Kysyjä: Siten tästä äärettömyydestä täytyy tulla sen, jonka me koemme luomisena. Mikä oli seuraava askel tai kehitys?
Ra: Äärettömyys tuli tietoiseksi. Tämä oli seuraava askel.
Äärettömyys tuli siis tietoiseksi itsestään. Tästä virisi yksi alkuperäinen ajatus, josta kaikki muu kumpuaa. Tietoiseksi tulemisen jälkeen älyllinen äärettömyys halusi kokea itsensä, mikä toteutui luomisen kautta. Luominen tapahtuu äärettömyyden keskittyessä.
Ensin Luoja keskitti itsensä täyteydeksi (vertaa tyhjyyteen), joka voidaan aisteillamme havaita tilana tai avaruutena. Tila/avaruus ei siis ole tyhjyyttä, kuten yleisesti uskotaan. Älyllisen äärettömyyden keskittyminen johti äärettömään ja älylliseen energiaan. ”Tyhjinkin tyhjiö” on siis täynnä ääretöntä/älyllistä energiaa, joka on rakkautta.
Ra: Tietoisuus johti äärettömyyden fokuksen äärettömäksi energiaksi. Olette kutsuneet tätä useilla nimillä yleisimpien ollessa ’logos’ tai ’rakkaus’.
Ra: Rakkaus voidaan nähdä äärimmäisen korkean järjestyksen energiatyyppinä, mikä saa älyllisen energian muodostumaan älyllisen äärettömyyden potentiaalista erityisellä tavalla. Kaikki rakkaus virtaa Ykseydestä.
Ykseys on kaikki, mitä on. Ykseydellä on potentiaali ja kinetiikka. Älyllinen äärettömyys on potentiaalia eli rajattomia mahdollisuuksia, ja älyllinen energia on kinetiikkaa eli rajattomien mahdollisuuksien ”liikkumista”, toteuttamista. Pohjimmiltaan potentiaali ja kinetiikka ovat yksi ja sama. Luominen tapahtuu, kun älyllinen äärettömyys fokusoituu älylliseksi energiaksi.
Luojan jakautuminen yksilöllisiksi osiksi
Ensimmäiset sattumanvaraisesti liikkuneet älyllisen energian virtaukset alkoivat muodostaa energiakuvioita. Kuviot alkoivat säädellä rytmejään ja energiakenttiään luoden universumeja ja ulottuvuuksia. Vapaan tahdon periaate antaa älylliselle energialle vapauden liikkua millä tahansa tavalla, joten universumeja ja ulottuvuuksia voi olla ääretön määrä. Ulottuvuudet jakautuvat oktaavin sisään. Universumit eivät tässä vaiheessa olleet vielä fyysisiä.
Älyllisen energian muodostaessa älykkäitä kuvioita yksilöllistyivät nämä energiakuviot, ja niistä tuli Kanssaluojia. Älyllisen äärettömyyden halu kokea itsensä sai Sen jakautumaan yksilöllisiksi osiksi, joilla kaikilla on vapaa tahto. Jokaisesta yksilöllistyneestä osasta tuli Kanssaluoja, joka jatkoi luomista haluamallaan tavalla. Kanssaluojat loivat fyysisen materian, joka koostuu valosta.
Näin syntyi ääretön määrä universumeja sisältäen äärettömästi galakseja tähti- ja planeettajärjestelmineen. Jokainen universumi, galaksi ja tähti on Kanssaluoja (Logos, ali-Logos, ali-ali-Logos jne., kuten on myös jokainen entiteetti pienimmästä suurimpaan). Jokainen Kanssaluoja loi luomaansa universumiin paikalliset luonnonlait. Myös eri galakseissa ja aurinkokunnissa luonnonlait vaikuttavat paikallisesti. Elämisen ja kokemisen muodoissa on sellaista vaihtelevuutta, jota ei ole mahdollista ymmärtää edes villeimmissä kuvitelmissa.
Huolimatta paikallisista eroista, tapahtuu tietoisuuden evoluutio eri galakseissa kuitenkin samantyylisesti kulkien läpi eri ulottuvuuksien. Yhden laki on universaali laki, joka pätee kaikkialla äärettömässä luomisessa.
Kysyjä: Siten Yhden laki on tosiaan universaali luoden etenemisen kohti kahdeksatta tihentymää kaikissa galakseissa. Pitääkö tämä paikkansa?
Ra: Tämä pitää paikkansa. On äärettömästi muotoja, äärettömästi ymmärryksiä, mutta eteneminen on yksi.
Mitä pidemmälle Luojan jakautuminen etenee, sitä vähemmän puhtaasti muodot ottavat osaa yhden alkuperäisen ajatuksen voimaan. Muodot ikään kuin vaipuvat uneen ja keskittyvät enemmän kokemiseen kuin omaehtoiseen luomiseen. Tästä huolimatta kaikki Luojan osat piskuisimmasta valtavimpaan ovat Kanssaluojia. Jokainen Kanssaluoja on holografinen kuva Yhdestä Äärettömästä Luojasta sisältäen saman potentiaalin. Olemme kaikki Luojan ”pienoismalleja”, jotka koostumme valosta ja rakkaudesta etsien vapaan tahdon kautta valoa ja rakkautta. Tätä voidaan pitää luomisen paradoksina.
Luomisen rytmi
Luominen voidaan tiivistää eri askeleiksi seuraavasti:
0. Äärettömyys.
1. Äärettömyys tulee tietoiseksi.
2. Äärettömyys fokusoituu älylliseksi energiaksi.
3. Sattumanvaraisesti liikkuva älyllinen energia järjestäytyy muodostaen aineettomia universumeja ja ulottuvuuksia.
4. Älyllinen äärettömyys yksilöityy Kanssaluojiksi.
5. Kanssaluojat luovat rakkauden valolla fyysisen materian.
6. Galaksit, tähdet ja planeetat syntyvät.
Todellisuudessa kaikki askeleet kuitenkin tapahtuvat samanaikaisesti: ”Kaikki askeleet ovat samanaikaisia ja äärettömiä” (Ra, k1, s13, 130). Askeleita on mahdotonta asettaa aikajärjestykseen. Ei ole olemassa aikojen alkua eikä siten myöskään aikojen loppua. On vain ikuinen nykyhetki, jossa älyllinen äärettömyys tanssii.
Luomisen seuraavat askeleet voidaan tiivistää:
7. Edellä mainitut askeleet toistuvat, mutta tällä kertaa planeetallisessa ympäristössä. Luoja lähtee tutkimaan itseään ensimmäisessä ulottuvuudessa, jossa aluksi velloo sattumanvaraisuus eli kaaos. Vähitellen tuli, ilma, vesi ja maa järjestäytyvät muodostaen kasvualustan elämälle. Älyllinen äärettömyys tulee tietoiseksi planeetan pinnalla.
8. Luoja etenee toiseen ulottuvuuteen, jossa tarkoitus on kasvaa ja saavuttaa itsetietoisuus eli yksilöityä.
9. Kolmannessa ulottuvuudessa yksilöitynyt Kanssaluoja, ihminen, alkaa tehdä valintoja ja ottaa osaa luomiseen. Kanssaluoja-ihminen luo oman todellisuutensa, sekä tekee tärkeän valinnan toisten palvelemisen ja itsensä palvelemisen välillä, mikä määrittää seuraavien ulottuvuuksien neljä ja viisi kokemusnäkökulman.
10. – 14. Liikkuen ulottuvuudesta neljä kohti seitsemää ottaa sielu yhä enemmän osaa yhden alkuperäisen ajatuksen luomisvoimaan. Kahdeksas ulottuvuus on syklin loppu, ja samalla seuraavan syklin ensimmäinen ulottuvuus. (ks. Johdanto kosmologiaan ja vuoteen 2012)
Älyllisellä äärettömyydellä on samankaltainen rytmi tai virtaus kuin jättiläismäisellä sydämellä. Äärettömyydellä on keskus, josta luominen levittäytyy. Myös kaikki luomisen osat sisältävät keskuksen, josta käsin kasvu tapahtuu.
Ra: Äärettömyydelle on keskus. Tästä keskuksesta kaikki levittäytyy. Siten luomiselle, galakseille, tähtijärjestelmille, planeettajärjestelmille ja tietoisuudelle on keskukset. Jokaisessa tapauksessa voit nähdä kasvun keskuksesta ulospäin.
Koko luomisen keskusta voidaan kutsua keskusauringoksi, josta luominen levittäytyy ulospäin, kunnes kaikki kokemukset ovat tulleet päätökseensä. Kun henkinen massa on saavutettu, kutsuu älyllinen äärettömyys kokemukset takaisin. Tällöin alkaa sisäänpäin vetäytyminen, kunnes kaikki on sulautunut yhteen. Älyllinen äärettömyys tulee jälleen äärettömyydeksi vailla tietoisuutta. Tämän jälkeen suuri luomisen sykli käynnistyy uudelleen, kun tietoisuus taas herää. Tätä jatkuu ikuisesti. Idässä ilmiö tunnetaan Brahmanin sisään- ja uloshengityksenä.
Alkuräjähdysteoria, Big Bang, perustuu maailmankuvaan, jossa materia on luonut kaiken elämän. Alkuräjähdysteorian mukaan kaikki materia oli tiivistynyt yhdeksi valtavan tiiviiksi ja kuumaksi pisteeksi, joka sitten räjähti ja levisi universumiksi. Kaikki sen jälkeen on tapahtunut sattumalta, vailla tarkoitusta ja ilman kehitystä ohjaavaa tietoisuutta. Yllä olevan kuvan kaltaista häkellyttävää kauneutta katsellessa on vaikea yhtyä tähän näkemykseen.