IRC-Galleria

It goes like this.....

Miksi on niin vaikeaa saada tasapainoinen ja tasa-arvoinen ihmissuhde?
Ensinnäkin on vaikea edes tavata sellaisia ihmisiä, jotka olisivat "nokkimajärjestyksessä" samalla tasolla ja silloin kun tapaa tuloksena on useammin voimien mittely kuin ystävystyminen tai parisuhde.
Joidenkin ihmisten kanssa on todella helppoa, sitä joko alistuu suoriltaan ja käyttäytyy kuin koira, yrittää miellyttää kaikessa edes tajuamatta sitä. Sitten on ihmisiä joiden niskan päällä on jo valmiiksi ja siihen sitten suhtaudutaan, joko alistuvasti tai pelolla. Aina ei edes ole kyse yleisestä nokkimisjärjestyksestä vaan, mitä ihmeellisimmistä syistä syntyy vääristyneitä statuksia. Esimerkiksi, jos tutustuu toiseen tilantees, missä itsellä on heikko hetki ja toinen joutuu olemaan tuki ja turva, niin se alku asetelma yleensä säilyy, vaikka se olisi vastoin muuta elämässä tapahtuvaa. Kai se on, että kun kerran antaa itsensä haavoittuvana ilmi niin se toinen on aina se, joka voi kääntää sen sinua vastaan? tai on se tuki ja turva?
Miksi sitten tasa-arvoisissa ei tule toimeen? Se kai se, että jos olisi täydellinen balanssi, niin se olisi mahdollista, mutta koska ei ole ja nämä asiat ovat niin herkkiä muutenkin, seuraa kilvoittelu asemasta tai pelko menetyksestä. Tuntuu, että lopulta kuitenkin toinen saa yliotteen.
Se ei haittaa, jos se tapahtuu sujuvasti ja puolihuomaamatta. Joskus sen kuitenkin huomaa, että toinen tekee kaikkensa dominoidakseen. Pelaa peliä. Silloin (ainakaan minä) ei vaan periaatteestakaan voi päästää niskan päälle. Sitä pelaa takaisin. Ja itse olen käynyt tämän leikin niin usein läpi, että tuntuu, että onnistun siinä lähes aina ja sitten kadottaa mielenkiinnon, koska tasa-arvoiset ihmissuhteet voi perustaa rehellisyydelle ja avoimuudelle. Pelaamisen jälkeen ne on menetetty.

Tavallaan siitä saa tyydytystä? Varsinkin mitä pahemman dominon saa maihin ja kerjäämään huomiotasi....mutta se rehellisyys...hmn