IRC-Galleria

Elyse

Elyse

Etsivä löytää.

Selaa blogimerkintöjä

AhdistuspäivitysPerjantai 17.05.2013 03:21

Liikaa. Tekemistä. Eurocosplay-karsinnat on ihan liian pian. Pelottaa. Ei saisi pelottaa. :I Noh, tänä viikonloppuna olen sitten superahkera!

Mustia piilolinssejä ei näemmä enää saa Suomen läheltä vahvuuksilla. Saanko ilmaista ketutukseni? Onhan tuolla yksi pari lillunut puoli vuotta rasiassa. Saa nyt nähdä, miten niidenkin on käynyt.

Ja hitsi, ääniraidan editoimisessa menee kyllä ihan pirusti taas aikaa. Mistä löytää into, kun aika on kortilla? :o

Varmaan pakko vain ryhdistäytyä. Öitä.

Cirque du Cosplay päivittääKeskiviikko 01.05.2013 03:20

AhistaaTorstai 28.03.2013 01:02

Ihan vähän. Koska minulta ei yksinkertaisesti löydy aikaa tai energiaa toteuttaa tiettyjä juttuja ja tällä viikolla olen käynyt joka päivä Mäkkärissä. :c

Ihan turha postaus. Piti vain päästä vähän päästellä ulos huolenaiheita.

P.s. Täällä on miehen henki, joka seurasi kämppääni uuden irkkuystäväni seurassa. Very nice.

...Torstai 07.02.2013 19:11

Harhaudun koko ajan hyvään seuraan ja henkisiin maailmoihin. Kouluun keskittyminen on kamalan vaikeaa!

Olen kuitenkin kiitollinen näistä kaikista ystävistä, joita olen saanut kasattua ympärilleni. Parhautta.
Huhhuh. Mikä murrosvaihe onkaan meneillään elämässäni tällä hetkellä! Tiedättekö sen tunteen, kun kyselette suuria kysymyksiä elämässänne ja sitten all of a sudden, niihin vastataan, vaikka tavallaan et koskaan uskonut, että se olisi edes mahdollista? Noh, sellainen tunne minulla on.



En ole Madonna-fani ollenkaan ja internet suorastaan oksentaa kommentteja, jotka viittaavat kyseisen kappaleen ja musiikkivideon liittyvän satanismiin. Noh, minäpä kerron mitä kappale mielestäni yrittää kertoa. Video kertoo jumalasta ja todellisuuden kohtaamiseen liittyvästä pelosta. Samoin surusta. Koira, linnut, ne symboloivat mielestäni vapautta ja samalla sen puutetta. Se joka uskoo, että tuo on joku paholaisen houkutus, se myös muuttuu sellaiseksi. En olisi muuten edes tajunnut avautua tästä, mutta huomasin tuon hiukan tyhmän ilmiön tuolla kommenteissa. Takaisin asiaan.

Mitä sitten on ollut meneillään?

Muistatte (ehkä) kaikki hiljaiset kummittelu- chakra- meediomutinat täältä blogista. Nyt se sitten aukesi aika suureksi. (Suhteessa siihen, että ei koe mitään arjesta poikkeavaa, nyt koen ehkä 35%:lla yliluonnollista, mutta se tuntuu melkein sadalta). Kolmas silmäni. Näen henkimaailmaan. Kaikki on kuitenkin vielä sen verran alkutekijöissä, että suoraan sanottuna pelotti. Ja pelottaa vähän edelleen, mutta kaikki on kääntymässä paremmaksi, koska minulla on vähintään yksi suuri energia selkäni takana pitämässä turvaa. Eikä tämä ole mikään symbolinen arvaileva vitsi. Se on ihan totta.

Arvatkaa mikä on aika suuri vitsi tämän henkisen heräämisen kanssa minun kohdallani? Uskoin Jumalaan noin suunnilleen 16-vuotiaaksi asti hakemalla vastauksia maailmasta, kaiken ulkopuolelta, minkä uskoin olevan todellista. Sitten tein kyseenalaistuksen. Rakastuin, mutta hukuin filosofiaan, tukenani vain tiukat sanat: "Uskon Jumalaan", vaikka lausuin ne epävarmuudella. Kyseenalaistin kaiken, mihin olin siihen asti uskonut. Kyseenalaistin elämänmuodon, fyysisen todellisuuden, kyseenalaistin itseni, kyseenalaistin kaiken. Masennuin.

Raamattu opetti minua pelkäämään muiden uskontojen aatteita. Aloin ruoskimaan itseäni, syytin itseäni syylliseksi, syntiseksi, koska sydämessäni oli ajatuksia, jotka eivät lukeneet Raamatussa. Koin ympärilläni pelottavia asioita, ja ajattelin, että olen tulossa hulluksi. Pyysin apua. Aloin saamaan hiljaisen käsityksen asioista ympärilläni, enkä edes muista, missä vaiheessa lopulta tajusin, miten voi päästä kohti Totuutta.

En halua tyrkyttää kellekään mitään, koska tärkeintä on oma sisäinen matka asioiden luo, mutta:

LÖYDÄT KAIKKI VASTAUKSET SISÄLTÄSI. Jos alkaa selittämään kaikkia sisällä kuplivia asioita ja outoja ajatuksia psykologialla ja omalla hulluudellasi (nekin ovat oma aspektinsa, kyllä, mutta ne eivät saa olla tekosyy pelolle!), et löydä vastauksia, ellei joku lyö niitä päin naamaasi niin, että sattuu. Eli ole avoin. Hiljennä mielesi ja kysy oikeat kysymykset. Niihin vastataan kyllä. Täysin odottamattomilla tavoilla.

Arvatkaa, mikä on parasta? Edes hetken avoimuudella ja itsensä kuuntelemisella et menetä yhtään mitään. Älä aliarvoi alitajuntaasi.


Uskon, että uskonto voi tuottaa ihmisille kyllä oivaltamisen kokemuksia ja paljon hyvyyttä, mutta se ei ole useimmille lopullinen tapa löytää asioiden todellista (ja arvattua ihmeellisempää) laitaa. Usko, on se, mitä tarvitset. Ei ihmisen tuottama harhakuva, joka nykyaikana pohjautuu siihen, että me emme koe tai näe ihmeitä.

Ja nyt pieni salaisuus.

Jokainen, jokaikinen voi nähdä henkiä, energioita, auroja, kuulla puhetta toisesta maailmasta, kommunikoida sen kanssa ja löytää todellisen itsensä. Näitä asioita on kaiken lisäksi paljon pidempi lista, joista minä en ole edes tietoinen millään tavalla.

Tiedätkö miksi olet Maapallolla? Tiedätkö miksi kärsit? SINÄ valitsit tulla tänne. Oppimaan. Tulet kärsimään fyysisen elämäsi niin kauan uudestaan, että olet oppinut sen, mikä oli sen tarkoitus.

Filosofian opettajani katsoi minua kieroon, kun otin monta kertaa lukiossa etsinnän aikoinani esille ajatuksen: "Elämätarkoitus on löytää oma elämäntarkoitus." Paradoksiko? Minäpä kerron, miten tämä selittyy.

Olet tullut tänne oppimaan. Mutta ennen kuin tiedostat, että olet oppija, ei sinulla voi olla opettajaakaan. Joudut palaamaan tänne niin monta kertaa, että läksyt on opittu. Homma helpottuu heti, kun tiedostat, että voit oppia kaikesta ympärillä olevasta jotain uutta.


Minä voin kertoa teille ihmeen. Minä luen sen ihmeeksi, vaikka se olisi tietämättäsi kaukana tavanomattomasta. Olen siitä kertakaikkiaan kiitollinen.

Olen toisinaan hämmästellyt, miten varsinkin ulkona olen nähnyt ilman glitteröivän kotimatkoillani (ja kerran havaitsin tämän erityisesti sisätiloissa). Tapasin nähdä tuon ilmiön nimenomaan lukioaikanani, mutta se tapahtui uudestaan viime viikolla. Koska tuossa vaiheessa olin jo tietoinen ylimääräisten aistieni kehittämismahdollisuuksista, päätin kokeilla, josko glitteri olisi muutakin kuin vain kimaltavaa pakkasilmaa. Kun keskityin, glitteri erottui selvästi pikemminkin pieninä heittelehtivinä valopalloina.

Sisimmässäni tiesin, että tuo glitteri voisi ottaa jonkin hahmon.

Palasin kämpille ja minusta tuntui, että nyt, NYT haluan ottaa seuraavan askeleen. Siispä etsin meditaationauhan, jonka tarkoituksena on ohjata löytämään meidän auttajamme.

Ensiksi ei mitään. Jouduin toistamaan meditaationauhan ja odotin, että auttajani ilmeistyisi. Juuri kun ajattelin, että ei sieltä kukaan tule, meditaatiossa eteen ilmestyi jotain odottamatonta. Enkeli. Keskeytin meditaation. Menin suihkuun. Ajattelin, että mitään en menetä, jos kysyn henkioppaani nimeä mielessäni.

"Astrid", oli vastaus, joka pongahti ensimmäisenä mieleeni. En tiedä, onko Astrid suojelijani nimi, vai kuuluuko se jollekkin toiselle henkilöitymälle. Aion ottaa tästä vielä selvää.

Googlailin netistä, mitä valopalloglitteröinti voisi tarkoittaa ja AINUT selitys, jonka sieltä löysin, oli, että kyseinen glitteri voisi halutessaan ottaa enkelin muodon. Miten. Siistiä. Oikeasti.

Siinä on teille pikkuisen mietittävää hetkeksi. Kertokaa ihmeessä, kuinka moni alkoi pohtia asioita. Ja ihan tosi, saa kysyä. Tällä hetkellä koen, että asioihin (suuriinkin sellaisiin) on ihan himputin helppo vastata! Muista, avoimuudella ei menetä mitään.

TämäLauantai 26.01.2013 14:11

Hän on opetellut rakastamaan hän on vailla koulutusta
siksi arvostelijoissaan aiheuttaa pahennusta.
Ne häntä piikittelee mutta hän sen kestää kyllä
hän ei rakkautta tee hän pitää sitä yllä

Onko väliä sen hän minne menee yöksi
hän sai ammatiksi rakkauden mutta ei tee sitä työksi.
Minkälaisen kohtalon saa hyvä mies ja hyvä
nainen ihminen joka on rakkauden ammattilainen

Ihmissydän ajoittain kasvaa naavaa taikka kaarnaa
hän rakastaa vain vaan ei rakkautta saarnaa.
Terveellinen itsekkyys antaa viimeisenkin vaatteen
oppilaiden typeryys siitä tekee periaatteen

Onko väliä sen hän minne menee yöksi
hän sai ammatiksi rakkauden mutta ei tee sitä työksi.
Minkälaisen kohtalon saa hyvä mies ja hyvä
nainen ihminen joka on rakkauden ammattilainen

Rakkaus tekee katkeraa paatuneeseen omatuntoon
hän ihmistä satuttaa kun ihmisyyden hoitaa kuntoon.
Hän kantaa mukanaan kaiken julmuuden ja pilkan
saa naulat vuorollaan läpi ranteen läpi nilkan

Onko väliä sen hän minne menee yöksi
hän sai ammatiksi rakkauden mutta ei tee sitä työksi.
Minkälaisen kohtalon saa hyvä mies ja hyvä
nainen ihminen joka on rakkauden ammattilainen

Hämmennyksen ajatMaanantai 21.01.2013 00:30

Olen kokenut olevani erittäin epähaluttu tyttöystäväehdokas kenellekkään ihan mukavan osan elämääni yhtä molemminpuoleista kokeilua lukuun ottamatta. Nyt sitten eräissä hiljattaisissa bileissä koin saavani ihan sellaista kohteliaan imartelevaa huomiota osakseni ja lopputuloksena.... Nimenomaan imarreltu olo.

Sitten. Viime syksynä tajusin, että ilmeisesti vaikutin minulle tuolloin (ja nykyisyydessäkin) tuikituntemattoman ihmisen elämään ainakin lyhyesti. Koko hommahan ilmeni minulle vähän niin kuin välähdyksenomaisesti. Se oli todella.... Hmm. Epätavallisen tuntuista.

Ja nyt.

Hah! Epic win! Salainen ihailija! Sellainen ihailija, joka ilmeisesti aikanaan mieltyi minuun juuri sellaisena kuin olin. Siinä on suurin kohteliaisuus, mitä voin saada osakseni. Aina kun kuulee jotain tuollaista, pää räjähtää ja maailma käännetään ympäri ainakin kahdesti. Koska tämän häiskän kohdalla kaikki käsitykseni menivät todellakin ympäri. Minä pelkäsin häntä. Ja pidin täytenä kusipäänä, joka iskee kaikkea, mikä liikkuu.

Tässä nyt sitten möllöttää suu auki ja koittaa odotella tulevaa muka rauhallisesti. Kun on vaan niin jännittynyt fiilis siitä, että jotain kerrankin tapahtuu(/melkein tapahtui)!

CdC päivittääKeskiviikko 09.01.2013 19:50

Haluan jo lomalleTorstai 20.12.2012 01:46

Muutan kohta johonkin luolaan palvomaan todellista elämän tarkoitusta ja sitten pyydän kaikki kaverit sinne hengailemaan ja ainut sääntö on, ettei saa puhua koulusta eikä yhteiskunnasta.

Joka päivä tulee hetki, kun täytyy vähän peruuttaa ja katsella todellisuutta eri silmin. Oikeasti. Yhteiskunta toitottaa, että kiire, kiire, sinun pitää olla enemmän, mikset ole jo?! Nouse ylös, luuska, on oma vikasi kun et pysty. Sitten, kun avaan silmäni, se tarkoittaa yleensä sitä, että hengitän syvään ja mietin, mikä elämässä on oikeasti tärkeää. Minulla on katto pääni päällä, ruokaa, vaatteita ja jossain tuolla perhe, joka välittää ainakin välillä. Ja ennen kaikkea ihania ystäviä, joiden kanssa haluaisin viettää enemmän aikaa kuin uskallan myöntää. Ja ehkä parhaat harrastukset ikinä.

Miksi Suomessa vuonna 2012 on lähes mahdotonta irrotuatutua illusioista edes suurimmaksi osaksi ajasta? Onneksi joululoma alkaa ihan pian ja aion talloa mielessäni opettajan syyllistävän katseen jalkojeni alle, tartun erinomaiseen kirjaan ja annan karvapallojen pöristä kainalossani.

cat_book.jpg