IRC-Galleria

Miksi kysymys onko Jumalaa olemassa on minulle merkityksetön? Koska jos Jumalaa ei ole, niin pyrin jokatapauksessa elämään yleismoraalisesti hyvää elämää. Jos Jumala puolestaan on, niin silloin hän toimikoon itse tiennäyttäjänäni. Ihmisten tieto on kuitenkin aina altista virheille ja ristiriidoille. Jos olen eksynyt oikealta polulta niin silloin Jumala itse korjatkoon askeleeni.

Mielenkiintoista miksi kristillisdemokraatit ovat niin oikeistolaisia. Itse kun miellän kristinuskon pääpointtien korostavan ennemminkin vasemmistolaisia arvoja. Kehitin vähän teoriaa nojaten Tiede-lehden huomioon siitä, että ihmisen pelokkuus on yhteydessä konservatiivisuuteen. Näkisin näet, että juuri konservatiivisuus on se avain sana joka vetää kristilliset oikealle. Pelokkuus voidaan yhtälailla mieltää kristilliseksi piirteeksi. Oman pelastuneisuuden korostaminen kun helposti kielii ihmisen mielessä kytevästä pelosta ja epävarmuudesta omaa sielun tilaansa kohtaan. Tämän myötä siis pelokkaat ihmiset ovat konservatiivisia ja päätyvät turvautumaan uskoon. Tämä puolestaan vetää kristilliset politiikassa oikealle, vaikka uskonnolliset arvot vetäisivät vasemmalle. Vaakakupissa loppujenlopuksi siis painaa enemmän se, mitä ihmiset painottavat. Konservatiivisuuden luova turvan tunne ja kytevä pelko, ovat siis lopulta merkittävässä asemassa ja lähellä ihmisen normaalia arkea. Se mikä on arjessa merkittävää voittaakin lopulta, ehkä salakavalasti tiedostamatta, sellaiset ylevät ja hankalat aatteet kuin lähimmäisen pyyteetön rakkaus.

Katsottiin juuri V for Vendetta :) http://www.imdb.com/title/tt0434409/?ref_=nv_sr_1 vaikka oon nähnyt sen aikasemminkin, niin tälläkertaa se kosketti vielä enemmän kuin viimeksi, koska löysi yhtymäkohtia todellisuuteen. Esimerkiksi Suomen paljon puhuttu henkinen kestävyysvaje, jolle ei kuitenkaan löydy todisteita todellisuudesta. Sen vuoksi se näyttäytyy lähinnä taktiikalta, jonka avulla Suomen kansa lannistetaan ja valmistetaan meidät vastaanottamaan päätökset, joita eliitti meille tekee. http://www.hs.fi/kotimaa/Eliitti+vie+kansalta+uskon+tulevaan/a1390545135168 Päätökset ja leikkaukset esitetään luonnollisina ja pakollisina. Luodaan mielikuva vaihtoehdottomuudesta. Aivan kuin vallitseva talous käsitys. Ekonomistien ei tarvitse oppia muuta kuin uusklassinen talousteoria. Kuitenkin 1970-luvulle saakka noudatettiin täysin toisenlaisia oppeja. Eikä tämä nykyinenkään malli ole vaihtoehdoton tai mitenkään kiistattomasti paras. http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2014/numero-2/kapitalismin-10-kaskya Valtion ei tarvitse alistua talouden voimille, valtio on ennenkin niitä kyennyt suitsimaan ja voi tehdä sen jälleen uudestaan. https://www.facebook.com/notes/tomi-helminen/tasapainotetaanko-valtion-taloutta-vai-tasapainottaako-valtio-taloutta/10151984043295738 Myös muutkin ovat huomanneet sen. Mm. ranskalainen taloustieteilijä Thomas Piketty on nostanut nykyisten vallitsevien talousoppien ongelmat pöydälle http://www.hs.fi/kulttuuri/a1399694258566?jako=5548011d5340fec09ef028856eefc1c1&ref=og-url&fb_action_ids=10152476503589742&fb_action_types=og.recommends&fb_source=aggregation&fb_aggregation_id=288381481237582 Vaikka me pohjoismaat saammekin kiitosta sosiaalisesta oikeudenmukaisuudestamme, niin siihen ei pidä tuudittautua. Meilläkin vallitsee poliittisia voimia, jotka pyrkivät muuttamaan maatamme amerikkalaisen voittajat-häviäjät kaltaiseksi yhteiskunnaksi. Juuri kun muu maailma on heräämässä heidän talousjärjestelmänsä sosiaaliseen kestämättömyyteen. Meidän ei tule suinkaan ottaa mallia niiltä, jotka ovat meitä huonompia, vaan olla ylpeitä siitä mitä olemme tehneet hyvin. Meidän tulee olla mukana kehityksessä, joka tekee Suomesta ja koko maailmasta paremman paikan kaikille. Ensisunnuntaina on esimerkiksi eurovaalit, jolloin on hyvä mahdollisuus käyttää poliittista vaikutusvaltaa. Tärkeintä kuitenkin on ne pienet asiat jokapäiväisessä elämässä. Yksi ihminen ei voi muuttaa maailmaa, mutta yksi voi muuttaa monien ihmisten elämää. Ole se muutos, jonka haluat nähdä! <3

Lama iskee. Yritykset leikkaa ja investoinnit vähenee. Mitä tekee valtio? Kaksi vaihtoehtoa:

1. Valtio leikkaa ja mukautuu talouden tilanteeseen. Valtio elää tasapainossa yritysmaailman kanssa. Samoilla ehdoilla kuin yritysmaailma. Talouden ehdoilla. Toivotaan, että leikkaukset kääntää talouden taas nousuun kun saadaan sijoittajat vakuutettua, että nyt on harrastettu tarpeeksi tehokasta yritysuudistusta. Investoinnit jätetään nousukaudelle kun taloudessa menee hyvin ja yksityissektorikin kukoistaa.

2. Valtio investoi. Valtio ottaa lainaa ja paikkaa yksityissektorilta kadonneita investointeja. Valtio antaa yrityksille lainaa, sillä yksityinen pankkilaina on laman vuoksi kallista ja tiukassa. Valtio tasapainottaa taloutta toimimalla täysin päinvastoin, kuin yritysmaailma. Toivotaan, että investoinnit tuottavat tulosta ja talous lähtee kasvamaan. Nousukaudella voidaan sitten antaa yksityissektorille enemmän tilaa. Tehostaa valtion toimintaa ja hoitaa pois lainaa.

Kumpi malli kuulostaisi järkevämmältä? Tasapainotetaanko valtion taloutta vai tulisiko valtion tasapainottaa taloutta?

Lue lisää kapitalismin kahdesta kilpailevasta suuntauksesta: http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2014/numero-2/kapitalismin-10-kaskya

Kun puhutaan metsästäjä-keräilijöistä mieleen tulee usein alkukantaiset ihmiset jossa miehet oli miehiä ja naiset naisia. Miehet toivat ruuan pöytään metsästämällä ja naiset keräilivät lisukkeita ja valmistivat ruuan. Tämä käsitys juontaa juurensa antropologien kiinnostuksesta metsästystä kohtaan sekä metsästä-keräilijöiden taipuksesta korostaa metsästyksen tärkeyttä. Kuitenkin ravinnon kannalta tilanne on aivan toinen. Keräily on todellisuudessa pääasiallinen ravinnonlähde. Jopa 80% ravinnosta voi koostua keräilyn tuotoksista ja vain 20% metsästyksestä. Kyse onkin enemmän metsästyksen rituaalisesta luonteesta ja yhteisön antamasta arvostuksesta. Yksi vertailukohta moderneissa länsimaissa voisi olla olla esimerkiksi kotityöt vs palkkatyö. Tai naisten ammatit vs miesten ammatit. Miesten työlle annetaan erilaista arvostusta riippumatta työn todellisesta merkittävyydestä tai raskaudesta. Erityisesti metsästäjä-keräilijöiden kulttuuria ihannoivat ns. lihaanit, jotka yllättäen ovat yleensä miehiä. Heidän ruokavaliossaan korostuu liha tavalla, joka on mahdollista vain modernin tehotuotannon yhteiskunnassa. Tavallaan kyse on samanlaisista mielikuvista, jossa lihan ja miehisyyden merkitys korostuu.

Heti alkuun täytyy korostaa, että tässä minun on tarkoitus selittää, miten luonnollisuus-argumenttia käytetään väärin internetkeskusteluissa ja jokapäiväisessä ajattelussa. Yleensä kun jotain asiaa nimitetään luonnolliseksi tarkoitetaan sillä oikeasti sitä, että se tuntuu itsestä luonnolliselta. Toisinsanoen kun sanotaan, että 'insesti on luonnonvastaista' tai 'insesti on luonnollisesti väärin', niin sillä tarkoitetaan oikeasti sitä, että 'minusta insesti on väärin'.

Jokaisessa kulttuurissa on kuitenkin jonkinlainen insesti-kielto. Tosin kiellon sisältö vaihtelee kulttuureittain (esim. serkkuja/tiettyä serkkuja voidaan pitää myös sisaruksina). Tämän vuoksi insesti-kieltoa voidaan kuitenkin pitää universaalina piirteenä. Tutkijat ovat pitkään pohtineet tämän syytä. Biologisena selitysmallina on esitetty insesti-kiellon juontavan sen geneettistä vaihtuvuutta heikentävistä ominaisuuksista. Tätä ja muita funktionaalisia malleja on kuitenkin kritisoitu siitä, että ihmiset ovat harvoin tietoisia insestin seurauksista. Hyvänä esimerkkinä voisin mainita tilanteen, jossa A ja B ovat sisaruksia, mutta kukaan ei tiedä sitä. Tällöin A:n ja B:n väliselle suhteelle ei ole käytännössä minkäänlaista estettä. Varteenotettavimpina selitysmalleina ollaan esitetty psykologisia taupumuksia. Yhden selityksen mukaan yhdessä kasvaneet eivät tunne seksuaalista vetoa toisiinsa. Toisen mallin mukaan miehet luokittelevat kaikki naiset kahteen eri kategoriaan, "vaimoihin" ja "sisaruksiin".

Siispä insesti-kiellon yleisyyden vuoksi voisimme helposti väittää insestin olevan luonnotonta. Kuitenkin insesti-kielto näyttää olevan enemminkin olosuhteiden ja kulttuurin yhdessä muovaama ilmiö. Ei siis varsinaisesti biologinen ilmiö.

Lisäksi käyttäessämme luonnoliisuutta argumentoinnissa kohtaamme aina seuraavan ongelman: jos jokin ilmiö esiintyy luonnossa, kuinka voimme sanoa, että se on luonnotonta? Lopulta siis päädymme siihen, että kaikki mitä tapahtuu on luonnollista, koska emme voi tietyssä mielessä tehdä aitoa eroa luonnollisen ja epäluonnollisen välille.

Tarkoitukseni ei ole kuitenkaan kieltää teitä puhumasta luonnollisuudesta, mutta on hyvä tiedostaa sen ongelmallinen luonne argumentoinnissa. Luonnollisuus sopii lähinnä kuvailevaksi adjektiiviksi lauseisiin kuten 'minusta se tuntuu luonnolliselta' tai 'luonnollisestikin olen ottanut asian huomioon'. Luonnollisuuden käyttäminen argumentoinnissa johtaa meidät helposti loogiseen umpikujaan ja päädymme lopulta vain argumentoijan oman maailman sisään. Esimerkiksi siis tilanne jossa esitetään vaikka väittämä: "homous on luonnotonta, koska kaikkien olentojen tarkoitus on vain siirtää geeninsä eteenpäin". Tässä tapauksessa luonnollisuuden määrittää se, että "kaikkien olentojen tarkoitus on vain siirtää geeninsä eteenpäin". Mikä siis ei ole mikään todennettavissa oleva objektiivinen fakta, vaan lähinnä argumentoijan oman maailmankatsomuksen lähtökohta.

Lisättävää? Kommentteja? Olenko kenties väärässä? Tahtoisin tietää kovasti :)

Mielenkiintoinen artikkeli todella :o joka saa katsomaan asioita ihan eri kantilta kuin on totuttu.

Heroiini tai morfiini ei aiheuta erityistä hyvää oloa: "Tulokset olivat johdonmukaiset kautta linjan. Suurin osa ihmisistä ei raportoinut saavansa heroiinista tai morfiinista minkäänlaista mielihyvää. Ne, jotka kokivat jonkinlaista mielihyvää, eivät maininneet mitään poikkeuksellisesta euforiasta.

Tavallisimmin raportoituja oireita olivat väsymys, sumuinen olo, huimaus, kutina ja pahoinvointi."

Heroiini ei ole erityisen addiktoivaa: "Kanadalainen lääketieteellinen komissio totesi vuonna 1973, että "vakavat opioidivieroitusoireet näyttävät olevan pikemminkin poikkeus kuin sääntö; useimmat heroinistit ja heitä hoitavat lääkärit vertaavat vieroitusoireita flunssaan"."

Ilmaiseksi jaettu heroiini ei kelpaa nisteille: "Heroiinista mainittakoon vielä kiintoisa yksityiskohta Zürichista. Siellä kaupunki sallii heroinistien tulla sairaalaan hakemaan päivittäinen annoksensa ilmaiseksi, jotta heidän ei tarvitse tehdä rikoksia ostaakseen saman katukaupasta.

Moni onkin saanut klinikalta apua, mutta vielä useampi jättää mahdollisuuden käyttämättä – ja tiedättekö miksi? Yksi syy on siinä, että sairaalan loisteputkien alla – vailla kaikkea nistimytologiaa ja omaa kollektiivia – aineessa ei ole sitä potkua, mitä he odottavat."

Luonnollisissa oloissa eläviä rottia päihteet eivät kiinnostaneet eivätkä tutkijat saaneet niitä edes kunnolla addiktoitumaan, vaikka kuinka yrittivät: "Normaaleista koeoloista poiketen rottapuistossa oli tilaa lähes koko huoneen verran. Häkin sisustus haettiin luonnosta, ja siellä oli sammalta, oksia, maanalaisia käytäviä ja mahdollisuus kiipeillä. Rotat saivat elää omassa sosiaalisessa ryhmässään ja elää luonnollista elämää. Lisäksi niille oli jatkuvasti tarjolla erittäin voimakkaasti addiktoivaa morfiinia.

Tulokset osoittivat kaksi asiaa. Ensinnäkin, morfiini ei kiinnostanut rottia lainkaan. Toiseksi, vaikka tutkijat tekivät kaikkensa saadakseen rotat addiktoitumaan morfiiniin – he ruiskuttivat sitä pakolla joihinkin yksilöihin päivä toisensa jälkeen tai tekivät liuoksesta niin makeaa, ettei mikään rotta voinut sitä vastustaa – he eivät saaneet rotissa aikaan vakavaa addiktiota.

Tutkijat päättelivät, että jos rotat saavat elää luontaista ja lajityypillistä elämää omassa sosiaalisessa yhteisössään ne eivät a) osoita kiinnostusta päihteisiin ja b) eivät addiktoidu odotetulla tavalla huumeisiin, jotka toisessa kontekstissa olisivat niille erittäin addiktoivia."

Lue lisää:
http://www.hs.fi/m/tiede/Kolumni+Addiktiot+ovat+korvikkeita+hengen+k%C3%B6yhyydelle/a1392605099085

Kannatit tai vastustit yleistä asevelvollisuutta. Tule allekirjoittamaan aloite tasa-arvoisen asevelvollisuuden puolesta. Poistetaan sukupuolisyrjintä!

Lue, kannata ja kerro eteenpäin :) https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/725

Käytiin Vuosaaren subissa kyselemässä niit keksejä klo 16. Sillon ne oli loppu ja sanoivat et tulee lisää 20 min päästä. No mä aattelin et mä voin jäädä oottaa koska mun pitäs muutenkin lukee antropologiaa. Klo 17 kysyin uudestaan keksien perään ja ne vastas et "niille edellisille kävi vähän hassusti. uudet tulee 15 minuutin päästä". Jäin oottaa viel siihen. Klo 17:35 aloin olla sitä mieltä että oon kyllä nyt lukenut tarpeeksi tässä ja 17:45 poistuin paikalta. Kekseistä ei tietoakaan x) Muuten tuolta subista kun on ostanu joskus niitä keksejä niin ne on olleet vähän ylikypsiä :D et nyt selvis etteivät ne oikeen saa parissa tunnissa aikaseks edes yhtään kunnollista xD no sai ainakin luettua hyvin :)

Tänä yönä luin taas kihlatulleni Harry Potteria iltasaduksi. Tuo kiehtova tarina joka valloitti nuoruuteni, mutta jota tietyissä piireissä katsellaan pahalla. Tarinan henkilöistä ihailin varsinkin Albus Dumbledorea, joka muistutti jännittävän paljon 40 vuotta aiemmin seikkaillutta velhoa nimeltä Gandalf. Näissä hahmoissa minuun teki vaikutuksen erityisesti heidän viisautensa ja lempeytensa.

Mieleeni muistui silloin lähes 2000 vuotta vanhempi tarina eräästä miehestä, jonka valloittavimpina piirteinä voidaan pitää viisautta ja lempeyttä. Myös hän pystyi suuriin ja ihmeellisiin tekoihin. Lisäksi hän kapinoi auktoriteettejä vastaan, jotka olivat enemmän huolissaan omasta asemastaan ja vallitsevien tapojen noudattamisesta, kuin inhimillisestä kärsimyksestä. Hän oli loppuun saakka pienen ihmisen puolella, eikä kääntänyt luotaan vähäisintäkään tai hyljeksityintäkään.

Lopulta hän kuoli, mutta opetti meille samalla, ettei kuolemaa tarvitse pelätä. Me tapaisimme hänet vielä kerran uudestaan. Hän lupasi hohtaa valoa sydämiimme pimeimmälläkin hetkellä. Hän myös toivoi, että me olisimme toisillemme valo pimeydessä.

Tarina tietenkin jatkuu ja kertoo siitä kuinka hänen seuraajansa ryhtyivät jatkamaan hänen tahtoaa. Ketään seuraajista voi tuskin pitää ihan opettajansa veroisena, mutta he tekivät kuitenkin parhaansa. Jokaisella oli hieman erilainen käsitys siitä, mikä oikeastaan oli tärkeää. Hämmennys vain kasvoi sukupolvien myötä ja hänen nimissään tehtiin milloin mitäkin eri aikakausina. Eivätkä kaikki teot varmasti olleet pyyteettömiä. Häntä on käytetty poliittisena välineenä vallan edistämiseen ja mielipiteiden oikeutukseen. Se minkä piti olla puhdasta ja pyhää on ollut monen tilanteen kiistakapula. Ei ihme, että monet vieroksuvat häntä kaiken sen jälkeen.

Siis politikointi pois ja omat intressit nurkkaan. Jos minulta nyt joku tulisi kysymään neuvoa mitä sanoa ihmiselle joka ei usko Jeesukseen, niin vastaisin seuraavasti: Älä usko. Ei tarvitsekkaan. Jos tuntuu vaikealtaa uskoa jumaluuteen, kirkko järjestelmään tai uskovaisiin, niin unohda koko juttu. Mitäpä jos kokeilisit ajatella Raamattua satukirjana. Suhtautua Jeesukseen fiktiivisenä henkilönä. Mitä silloin ajattelisit hänestä? Voisitko kuulua hänen faniklubiinsa? Kun kohtaat ongelmia voisitko pohtia: What would Jesus do?